tag:blogger.com,1999:blog-455349223612542231.post4993357549747120446..comments2024-02-26T22:07:05.167+02:00Comments on Toivottoman oivallista!: Aikuisopiskelijaksi ryhtyvän aatoksiaAnonymoushttp://www.blogger.com/profile/05827696512078632609noreply@blogger.comBlogger10125tag:blogger.com,1999:blog-455349223612542231.post-29923555912141456702015-11-06T21:14:41.435+02:002015-11-06T21:14:41.435+02:00Kiitos tsempeistä. Kiva kuulla, että opiskelu yhdi...Kiitos tsempeistä. Kiva kuulla, että opiskelu yhdistettynä perheeseen ei ehkä olekaan niin paha coctail :)<br /><br />Kuulostaa loogiselta, että joustavat opinnot mahdollistaisivat lapselle lyhyemmän hoitopäivän kuin virastotyöaika. Mikäli saisin ammattikorkeakoulupaikan, pikkuveikan ei varmaankaan tarvitsisi olla päiväkodissa koko päivää ja isoveikka voisi toisinaan jättää ip-kerhon väliin. Toki tuo opiskelumuoto tarkoittaa sitten paljon iltahommia itselle: joskus ne opinnot on kuitenkin suoritetteva. Jos taas lähden lähihoitajaopintoihin (olen valinnut päiväopinnot monimuodon sijaan), on siellä läsnäolo aivan toisenlaista: koulupäivät ovat monesti 8-15/16, jolloin lastenkin hoito-/koulupäivät ovat sitten pitkiä.Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/05827696512078632609noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-455349223612542231.post-61325393508802375942015-11-06T21:05:25.450+02:002015-11-06T21:05:25.450+02:00Vau, sinähän ole sitten monissa liemissä keitetty!...Vau, sinähän ole sitten monissa liemissä keitetty! Kiitos tsemppauksesta, onpas meillä paljon yhtäläisyyksiä :)<br /><br />Mun tekis myös kovasti mieli opetella ajamaan vain reitit päiväkodille, kaupalle, terkkariin ja keskussairaalalle, mutta ei se taida olla jatkon kannalta viisasta...Ei ne oikein autokoulussakaan lämmenneet mun yritykselle ehdottaa, että ajaisin vain omassa kunnassa, enkä menisi läheiseen kaupunkiin suhailemaan ;)<br /><br />Isovanhemmat ovat kyllä korvaamaton apu lastenhoidossa, varsinkin kun miehen työ ei omassa tapauksessani ole erityisen joustavaa. Isovanhemmat olivat todella paljon apuna poikien ollessa pieniä ja edelleen käyvät meillä säännöllisesti. Pojat ovat heillä joskus yökyläilemässä pari-kolme yötä kerrallaan. Varmasti opiskeluaikana joudun pyytämään heidän apuaan nykyistä enemmän ja se kieltämättä painaa mieltä jo etukäteen, kun heillä on kuitenkin myös omat iäkkäät vanhempansa huolehdittavanaan.<br /><br />Kiitos vinkeistä aikuisopiskelua varten: varmasti kaikkea joutuu tosiaan ennakoimaan ihan toisella tavalla kuin aikanaan opinnoissa. Tenttiin ei voi enää valmistautua viimeisenä yönä ;)Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/05827696512078632609noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-455349223612542231.post-38858481416625742652015-11-06T20:46:08.024+02:002015-11-06T20:46:08.024+02:00Joo, ei kannata vielä tsempittää - tässä vaiheessa...Joo, ei kannata vielä tsempittää - tässä vaiheessa elämää ollaan jo opittu, ettei todellakaan kannata nuolaista ennenkuin tipahtaa ;)<br /><br />Olet oikeassa: aikuisopiskelu pitkine ja raskaine toiselle paikkakunnalle suuntautuvine koulumatkoineen ja lapsiperhearjen yksin pyörittämisineen kuulostaa kieltämättä aika mahdottomalta. Mutta lapset kasvavat ja tilanteet muuttuvat - kuka tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan? :)<br /><br />Ei munkaan opiskeluista tulisi mitään ilman isännän tuloja. Niillähän sitä on aina isoveikan syntymästä lähtien eletty, vaikkei se tietysti mukavalta nykyaikana kuulostakaan. Mutta tarkoitus olisi, että opintojen kautta pääsisin taas "elättämään" itseni. Se tuntuu tärkeältä.Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/05827696512078632609noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-455349223612542231.post-77804330469964383332015-11-06T20:34:40.989+02:002015-11-06T20:34:40.989+02:00Kiitos :)
Joo, ajotaito on kyllä tärkeä täälläkin...Kiitos :)<br /><br />Joo, ajotaito on kyllä tärkeä täälläkin, vaikkei ihan varsinaisesti maalla asutakaan. Bussi kulkee heti autotallin takaa puolen tunnin välein (mikä on mielestäni aika hyvin), mutta lasten kanssa liikkuessa puolen tunnin vuoroväli on joskus liikaa. Varsinkin silloin, kun ollaan väsyneinä tulossa päiväkodilta kotiinpäin ja bussi menee nenän edestä...Lisäksi bussilla on vaikea kuljettaa esim. isoja ruokaostoksia.<br /><br />Tuo on niin totta: päivähoitomaksut ovat iso menoerä, varsinkin opiskellessa. Pikkuveikasta menee jatkossa täysi päivähoitomaksu (280 eur), isoveikasta iltapäiväkerhomaksu (80 eur) ja siihen vielä päälle bussin seutulippu (noin 80 eur/kk) ja oppikirjat...en uskalla edes ajatella loppuun saakka. <br /><br />Mutta toivotaan, että opintojen virkistävä vaikutus kompensoisi taloudellisia menetyksiä ja työllistyminen korvaisi sitten aikanaan tiukemmat opiskeluvuodet.<br /><br />Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/05827696512078632609noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-455349223612542231.post-2954968824527805072015-11-06T20:16:42.267+02:002015-11-06T20:16:42.267+02:00Kiitos. Mulla on varmaan joku orastava neljänkympi...Kiitos. Mulla on varmaan joku orastava neljänkympin kriisi, kun nyt on tosiaan sellainen olo, että on aika toimia ja lopettaa tämä työttömyys ja paikallaan rullaaminen.<br /><br />Loppuvuosi on olevinaan aina sen verran kiireinen (isoveikan synttärit, joulu jne.), että mitään kunnon lomatunnelmaa tässä tuskin ehtii ennen koulunalkua kehittämään, mutta jos edes jonkinlaisen. Yritän ainakin :)<br /><br />Tällä kertaa vuodenvaihde tulevine muutoksineen työllistää tavallista enemmän. Nyt olen selvitellyt pikkuveikan muuttuvia päivähoitokuvioita ja pähkäillyt, miten pehmeä lasku kokopäivähoitoon toteutettaisiin kukkaro- ja byrokratiaystävällisesti. Iltapäiväkerhopaikkaa pitää hakea ja selvittää kuntoon omat taloudelliset kuviot.<br /><br />Niinhän se on, että säätöt alkavat näkyä nyt hoitoalallakin, kuten mainitsit. Ikävää tuo jatkuva määräaikaisuus ja huijaus palkka-asioissa - kaikkea ne yrittävätkin! Toivotaan, että töitä riittää nykyisen sopimuksesi jälkeenkin ja se vakipaikkakin sieltä pian irtoaisi.<br /><br />Voin vain kuvitella, että 8 tunnin työpäivän ja kahden tunnin bussissa istumisen jälkeen takki on hyvinkin tyhjä iltaisin. Ei se kuitenkaan sun postauksissa näy: oikein hyvin olet mun mielestä jaksanut kirjoittaa :) <br /><br />Luulen, että mun postaustahti muuttuu ensi vuonna yhteen viikossa nykyisen noin kahden sijaan. Eikös sekin ole vielä ihan kohtuullista :)<br /><br />Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/05827696512078632609noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-455349223612542231.post-18008775183354097222015-11-05T21:12:18.529+02:002015-11-05T21:12:18.529+02:00Minä ainakin koen, että opiskelun ja perhe-elämän ...Minä ainakin koen, että opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen on paljon joustavampaa kuin työn ja perhe-elämän. Lähiopetusta lukuun ottamatta opintoaikataulunsa voi suunnitella itse eikä tarvitse istua toimistolla klo 8-16. Opintojen ansiosta lapseni on voinut olla alle 7-tuntisia päiviä päiväkodissa. Plus opinnoista todella saa iloa elämään! Onnea opintoihin!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-455349223612542231.post-74086030342422012342015-11-03T19:00:30.492+02:002015-11-03T19:00:30.492+02:00Kokemusta löytyy niin työn ohessa opiskelusta, kok...Kokemusta löytyy niin työn ohessa opiskelusta, kokopäiväisestä aikuisopiskelusta perheellisenä kuin myös pitkän tauon jälkeen autolla ajon aloittamisesta ikään kuin alusta :) Kaikista noista pääosin positiivista kokemusta. <br /><br />Autoilu jäi muuton myötä kokonaan yli kymmeneksi vuodeksi, kunnes vähän samalla tavoin "olosuhteiden pakosta" päätin aloittaa uudelleen. En käynyt mitään kertauskursseja, mutta alkuun ajelin vain kodin ja työpaikan väliä. Vaikka nyt tulee ajettua vähän enemmänkin, edelleen on käytössä vähän "rajoittuneet vakioreitit". Kyllä se rohkeus siitä kasvaa kun uskaltaa vain lähteä liikkeelle. Sama koskee oikeastaan opiskeluakin. Jos motivaatio on kohdillaan ja muut oman elämän olosuhteet ovat kunnossa, opiskelu kyllä onnistuu. Kannattaa hyödyntää turvaverkkoja, ei se ole lapsille huono asia, että saa viettää enemmän aikaa esim. isovanhempien kanssa. Itselläni ei kyllä ole ollut lastenhoitoapua opiskelun mahdollistamiseksi, mutta onneksi opintoni ja mieheni on olleet "joustavia". Tentteihin yms. valmistautuminen kannattaa aloittaa riittävän ajoissa, lapsiperheessä kun saattaa tulla sairastumisia tms. "suunnitelman muutoksia". Aake07n äitihttps://www.blogger.com/profile/15513646422197548162noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-455349223612542231.post-84656770427057524602015-11-03T13:38:08.729+02:002015-11-03T13:38:08.729+02:00Lomailehan nyt oikein kunnolla ennen ensi vuoden k...Lomailehan nyt oikein kunnolla ennen ensi vuoden kiirettä! En tsempitä vielä mitään, on siihen kuitenkin vielä aikaa ;D<br />Mulla kaatuu opiskeluajatukset rahoitukseen ja liian monimutkaiseen ja raskaaseen liikkumiseen/välimatkaan. Enkä oikeestaan usko että yksin pärjäisin tämän arjen pyörityksestäkään, jos kävisin kokopäiväisissä opinnoissa toisella paikkakunnalla.Miimahttps://www.blogger.com/profile/01512300760057341211noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-455349223612542231.post-46438710479091486512015-11-03T07:00:18.867+02:002015-11-03T07:00:18.867+02:00Tsemppiä uusiin kuvioihin! Hienoa, että meet harjo...Tsemppiä uusiin kuvioihin! Hienoa, että meet harjoittelemaan ajamista. Ajakortti on kuitenkin tosi tärkee ainakin täällä maaseudulla, kun välimatkat on pitkiä. Moni hankkii, mut jää just ajamatta sit ja kortti menee tavallaan hukkaan. Itse tulee ajettua paljon, oon ajanut aina joten menee ihan rutiinilla autolla kuin autolla :)<br /><br />Mä oon joskus miettinyt, et olis tavallaan ihan jees opiskella jotain. Mutta hoitomaksut on se yks mihin tökkää. Toinen on se, että kulkeminen maksas ihan törkeenä sillä meidän paikkakunnalla ei ole mitään opiskelumahdollisuuksia. Ja kolmas se, että tän kaiken kulkemis-hoito-rumban jälkeen en jaksas enää kyllä yhtään mitään joten hyvästi opiskeluhaaveet :D<br /><br />Mutta jos on juurikin tukijoukot (isovanhemmat) niin kyllä varmasti opiskelu onnistuu ja on mukavaa aikuisiälläkin. Saa vähän muuta ajateltavaa kuin ruuanlaitto, lastenhoito ja pyykinpesu! :)titti // tittin elämäähttps://www.blogger.com/profile/15117245232082794538noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-455349223612542231.post-83295126172138699592015-11-03T06:46:31.354+02:002015-11-03T06:46:31.354+02:00Tsemppiä loman viettoon ja uusiin kuvioihin! On hi...Tsemppiä loman viettoon ja uusiin kuvioihin! On hienoa, että oikeasti uskallat ottaa näin ison askeleen ja muuttaa kuvioita. Moni jäisi varmasti rullaamaan paikoilleen, koska aikuisopinnot on kuitenkin niin suuri muutos arjessa. Itsekin olen monesti pohtinut opiskeluja, kun sitä vakipaikkaa ei näytä irtoavan sitten millään (vaikka näytän kaikki päivät niin tekevältä kuin olla ja voi :D ). Nyt on hoitoalallakin pientä laskusuhdannetta näkyvissä. Meidän talosta vuoden vaihteessa loppuvia määräaikaisuuksia ei jatketa jne. Toisaalta, saapa nähdä, kauanko pärjäävät ilman... Itselläni on soppari toukokuulle, saa nähdä, mikä on tilanne silloin. Pisin työttömyysjakso (4,5 kk) minulla oli vuonna 2006, kun mihinkään ei meinannut päästä töihin ja sitten, kun pääsin, niin yritettiin huijata palkka-asioissa :D<br /><br />Täytyy myöntää, että pohdin alkutekstin aikana, että mitenköhän sun blogille käy. Toisaalta, olenhan itsekin 8 tuntia päivässä töissä (ei tosin ole koulutehtäviä) ja siihen tunnin matkat bussilla suuntaansa. Saan silti viikoittain räpellettyä kasaan jotakin... Vaikka kyllä tuntuu, että monesti on vain takki niin tyhjä, ettei ole mitään sanottavaa yhtään mistään, vaikka haluaisi panostaa enemmän ja sanoa jotain järkevääkin välillä :D<br /><br />Mutta kello on kohta seitsemän. Pakko lähteä juoksemaan bussipysäkille! Mukavaa päivää!Kati (Ei ihan vielä)https://www.blogger.com/profile/01336397112068147736noreply@blogger.com