sunnuntai 23. lokakuuta 2016
Juoksupyörässä
Oon mä täällä. Mutten ihan läsnä. Kevätlukukautta selvästi tiiviimpi ja vaativampi opiskelu on tänä syksynä vienyt kaiken ajan ja energian, eikä rahkeita ole riittänyt blogille. Hyvä, että edes perheelle.
Edellisestä postauksesta on kulunut jo kuukausi. Pahoittelut siitä. Kevätlukukausi näyttänee, jatkuuko tiivis tahti opinnoissa edelleen ja kannattaako tätä harrastusta yrittää jatkaa vai onko Toivottoman Oivallista tullut tiensä päähän. En toisaalta haluaisi lopettaa kirjoittamista, mutta näin harvaan päivittyvä blogi ei taida oikein toimia.
Viimeiset pari viikkoa olen ollut työharjoittelussa psykiatrisella kuntoutusosastolla. Tuona aikana olen varmaan nähnyt enemmän kuin tähän astisen elämäni aikana yhteensä. Työ on rankkaa, mutta samalla kiinnostavaa ja mielekästä: koen saavani paljon voidessani auttaa mielenterveyskuntoutujia. Joka aamu on kiva mennä töihin, koko ajan oppii uutta, eikä ole yhtään samanlaista päivää. Negatiivisena puolena voisin mainita kello viiden herätykset: minä en vaan saa elimistöä toimimaan vielä tuohon aikaan ja iltaisin ei tule mentyä riittävän ajoissa nukkumaan, joten univelka kerääntyy loppuviikkoa kohti.
Tämä harjoittelu kestää kuusi viikkoa ja sitten palaan vielä hetkeksi koulunpenkille ennen joululomaa. Tenteissä on valitettavasti käytävä myös harjoittelun aikana (kun eivät saa tuolla koululla aikataulutettua näitä kurssejaan kunnolla), joten aikamoisena zombiena kuljen tämän syksyn kodin, harjoittelupaikan ja koulun väliä. Eipä tarvi valmistautua mitenkään erityisesti halloweeniin, kun on tolkuttomat silmäpussit, punoittavat silmät ja valkoharmaa naama ihan luonnostaan.
Isoveikan arki pyörii koulun ja kaverien ympärillä. Joka ilta pitäisi saada kutsua kaveri kotiin tai polkaista pyörällä jonkun luokse, mutta välillä yritämme rauhoittaa aikaa myös ihan vaan perheen kesken oleilulle. Uutena harrastuksena on sählykerho ja ip-toiminnassa jatketaan ainakin toistaiseksi. Ulkohousujen käyttöönotosta tuli muuten ihan samanlainen show kuin välikausitakin pukemisestakin, mutta nyt vk-housut pysyvät jo aika mukavasti jalassa. Poika tosin kauhistelee jo etukäteen pian edessä olevaa toppavaatteiden pukemista, joten lisää hupia on vielä luvassa tällä saralla, kunhan pakkaset rantautuvat. Vielä mennään välikausitakilla, edes kevyttoppatakkia isoveikka ei vielä voi käyttää (tänään +1 astetta), kun läkähtyy kuulemma kuoliaaksi muuten.
Pikkuveikasta on kehkeytynyt tänä syksynä kauluksen purija (tarkemmin ottaen imijä). Kuvittelin osanneeni kasvattaa harvinaisen tasapainoisia lapsia, kun kumpikaan pojista ei ole koskaan järsinyt vaatteidensa kauluksia, mutta taisin nuolaista tässäkin asiassa vähän turhan äkkiä. Kaipa tuo takin kauluksen imeskely tuo viisivuotiaallemme jonkinlaista turvallisuuden tunnetta siellä eskari-viskarissa, kun äiti viettää pitkiä päiviä koulussa. Päiväkodin hoitajat kyllä väittävät, että poika on aina reipas ja iloinen ja lohduttavat huonossa omatunnossa kieriskelevää äiti-ihmistä, että ehkäpä tuo uusi tapa on vain joku sattumalta valittu harrastus. Mutta ei kai kukaan järsi kaulusta vain omaksi ilokseen? Eikö se yleensä ole merkki jonkinlaisesta epävarmuudesta? Reiman oranssi kevyttoppis on pyörinyt luvattoman tiheään pesukoneessa tänä syksynä, kun kaulus on rintamukseen saakka aina kuolasta märkänä ja kerää siten itseensä tietysti herkemmin likaakin.
Nyt on kauan odotettu vapaa viikonloppu, kun ei tarvi tehdä edes kouluhommia. Huomenna juhlimme isännän jatko-opintojen valmistujaisia sukulaisten kesken. Tänään olen tehnyt tapani mukaan voileipäkakkua ja mokkapaloja, joita tulee leivottua kaikkiin perhejuhliin. Mummo lupasi leipoa täytekakun. S-marketin pakastin auttaa suolaisten tarjottavien kanssa.
Ensi viikolla pojilla on syysloma. Oman syyslomani nielaisee yllätys yllätys harjoittelu. Pojat ovat alkuviikon isin kanssa kotona ja loppuviikon mummolassa. Viikonloppu on sentään vapaa koko perheellä ja vietämme sitä serkkuperheen kanssa yhdessä mökillä lasten jo perinteeksi muodostuneiden halloweenbileiden merkeissä.
Mitä teille kuuluu? Toivottavasti olette pysyneet kyydissä. Oletteko siirtyneet jo toppaan vai vieläkö tarkenee välikausivermein? Syyslomasuunnitelmia? Vietättekö halloweenia ja jos niin miten? Mistä aiheesta haluaisit lukea?
Mukavaa syksynjatkoa!
Vahteristonemäntä / Toivottoman oivallista!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)