maanantai 19. syyskuuta 2016
Kun takki takkuaa
Mittarissa on kolme astetta lämmintä. Pikkuveikka pukee päiväkotiin mukisematta kevyttoppatakin ja vuorilliset välikausihousut. Entä koululainen? Hän nostaa kauhean metelin, kun ei saa lähteä kouluun hupparissa! Nyt meillä nimittäin viimein alkaa takin käyttö ja piste.
Viime päivinä aamut ovat muuttunut selvästi syksyisiksi ja iltapäivälläkin on varjossa varsin viileää. Viikonloppuna kotona voi vielä pukeutua eri lailla aamupäivän ja iltapäivän ulkoiluun, mutta koululaiselle on mahdotonta pakata mukaan suurta vaihtovaatesäkkiä. Ja meidän tapauksessa se olisi myös aivan turhaa: jos mukana on se huppari, se on päällä joka säällä. Melkein tekisi mieli kokeilla, pärjäisikö tuo sälli talvenkin collegetakilla!
Eilen aamulla isoveikka istui uhmakkaasti terassilla silmät leimuten pelkkä t-paita päällä, kun halusi näyttää tyhmälle äidille, kuinka lämmin ulkona on. Mutta eihän tyhmä äiti tietenkään ymmärtänyt. Tänä aamuna hän yritti huijata ehdottamalla, että voisiko laittaa hupparin takin alle, kun siellä on niin kylmä. Juuri herännyt äiti skarppasi ja luki rivien välistä: "että voisin survoa takin reppuun heti pihasta päästyä ja viilettää pelkässä hupparissa muutamassa lämpöasteessa". Juu ei.
Myönnän, että lapset ovat erilaisia lämmöntarpeensa suhteen (kuten iso- ja pikkuveikkakin), eikä liikkuvaa lasta kannata pukea paljolti paikallaan seisoskelevan äidin vaatekerrosten mukaan, mutta joku raja nyt sentään tässäkin itsemääräämisoikeudessa. Kymmenessä asteessa lämminverinen poika voi vielä pinkaista kouluun hupparissa (tiedän, ettei monen vanhemman mielestä enää voisi), mutta elohopean tippuessa tuon alle, alkaa kesävaatetus kieliä piittaamattomista vanhemmista (lue: äidistä).
Ja voitte arvata, ettei kyse ole siitä, että lapsella olisi vain se yksi "tyhmä" takki (joka sekin olisi riittävästi). Isoveikalla on - jemmailun ja kasvun hidastumisen tuloksena- tällä hetkellä peräti viisi sopivan kokoista välikausitakkia, joista valita. Voihan tietysti olla, että ne kaikki ovat ihan yhtä tyhmiä. Mutta huvittavinta tässä tragi-komediassa on se, että viime vuonna vähiten suosiota saanut musta, fleecevuorinen softshelltakki on nyt ykkönen. Onneksi en ehtinyt kiikuttaa sitä kirpparille.
Mitenkäs teillä on sujunut siirtyminen kesävaatteista välikausitamineisiin? Missä lämpöasteissa otatte välikausivaatteet käyttöön? Miten puet koululaisen nyt?
Niin ja joo, olen minä täällä, vaikken ole ehtinyt hetkeen kirjoitella. Tiivistäkin tiiviimpi pitkäaikaissairaan hoito-kurssi lukuisine tehtävineen ja pitkine koulupäivineen sekä iltaluentoineen on vienyt kaiken ajan ja mehut, mutta perjantaina - jos tentti menee läpi- pitäisi helpottaa. Harjoittelun jälkeinen loppusyksy näyttäisi onneksi rauhallisemmalta.
Vinkeää viikonalkua! :)
Vahteristonemäntä / Toivottoman oivallista!
lauantai 3. syyskuuta 2016
Ruudun äärestä kirjan ääreen
Melkein hävettää, että vein jälkikasvuni kirjastoon ensimmäisen kerran vasta menneenä kesänä. Suorastaan aukko sivistyksessä!
Saanhan selittää. Poikien hyllyt ovat notkuneet omista lapsuuden kirjoistani, kirpparilta haalimistani löydöistä ja lukuisista lahjakirjoista. Meillä on paljon kirjoja ja lapsille on luettu päivittäin. Pojat ovat myös itse selailleet kirjoja ahkerasti. Vasta viimeisen vuoden ajan on ollut sellainen tunne, että kaikki on luettu ja aloin itse kaivata vaihtelua iltasatuihin. Yksi syy kirjastovierailuun oli isoveikan opettajan viime keväänä esittämä toive kirjastokortin hankkimisesta, mikä mahdollistaisi lapsen itsenäiset lainat koulun pihalla viikottain käyvästä kirjastoautosta. Ehdottomasti kannatettavaa.
Olin myös hieman huolissani tokaluokkalaisen lukemisen sujuvuuden edistymisestä. Kun paljon puhutaan lasten lukutaidon yleisestä heikentymisestä ja nopea lukeminen on kuitenkin ehto lukemalla oppimiseen. Käsittääkseni kolmannella luokalla opiskellaan lukemalla uusia oppiaineita ja silloin on pulassa, jollei lukunopeus ole riittävä.
Eskarivuoden syksyllä itsestään lukemaan oppinut isoveikka ei ollut edelleenkään yhtään kiinnostunut lukemisesta ja koki vähänkään pidemmät tekstit edelleen työläiksi ja vältteli niitä. Lukuläksyt kahlattiin ekaluokalla usein kiukun kanssa. Sarjakuvistakin hän lukee vain kohdan sieltä täältä; tarinahan avautuu lukijalleen myös kuvien kautta (toisaalta juuri Aku Ankka opetti ilmeisesti pojan lukemaan). Hankkimani romaanit (Paten jalkapallokirja ja Kapteeni Kalsari pölyttyvät hyllyssä). Kesällä kirjastokäynnin jälkeen otimme käyttöön palkitsemisjärjestelmän: tähtitarra jokaisesta puolen tunnin lukuhetkestä ja tietystä tähtimäärästä isoveikka sai pienen pakkauksen himoitsemiaan Pokemon-kortteja. Lahjontaa, niinpä niin.
Mutta se toimi. Isoveikan lukunopeus kasvoi kesän aikana. Sen huomasin itse viime viikolla, kun luetutin pojalla ääneen koulun lukuläksyä. Vauhti ja sujuvuus oli kasvanut selvästi! Isoveikka luki kesän aikana kotoa löytyviä lastenkirjoja ja tuossa kuvassa auki olevan, hieman vaikeampaa tekstiä sisältävän kirjan. Me vanhemmat luimme iltasaduksi yhden lainakirjoista ja muuten jatkoimme normaaleja iltasatuja poikien valinnan mukaan. Kuvassa näkyvät muut isoveikan omat kirjavalinnat palautettiin kirjastoon laina-ajan päättyessä hieman selailtuina. Lapsi kun valitsee kirjan kansikuvan perusteella ja sisältö onkin sitten helposti vaikeampaa kuin lukijan kyky ja taidot. Miksi lukemaan oppiville lapsille tarkoitetuissa kirjoissa on monesti niin tylsät kannet? Poikalasta voisi hieman houkutella jollain hurjalla...
Kysymys kuuluukin, miten saada vastahakoinen lapsi lukemaan kirjoja (ilman palkintoa)? Meillä ei vielä ole edes pelikonetta (isi tosin lupasi jouluksi...) latistamassa kirjojen ennestään heikkoa mainetta. On niin paljon kivempi leikkiä tai selailla Poke-kortteja kuin lukea. Ihan parasta olisi tuijottaa telkkaria kaiken päivää (mutta kun vanhemmat rajoittavat sen huvin tuntiin). Onko nykylapsella niin paljon virikkeitä, että lukeminen ei vaan kiinnosta? Onko lukutaito vaarassa?
Luetaanko teillä mielellään? Mitkä kirjat uppoavat?
Arvatkaa, mitä isoveikka muuten lainasi ensimmäisellä kirjastoautokäynnillään koulussa? Lego Star Wars elokuvan!
Leppoisaa viikonloppua!
Vahteristonemäntä / Toivottoman oivallista!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)