Satukirjasto tulee tutuksi (Buzzaus)

Olemme päässeet jo aika sinuiksi Lasten oman kirjakerhon Satukirjaston kanssa. Pojat pyytävät usein, että "katsotaan niitä satuja". Varsinkin 5-vuoden ikää lähentelevä isoveikka tykkää tästä uudenlaisesta viihdemuodosta. Testaamme siis tätä i Padilla käytettävää satukirjastoa Buzzadorin* kautta.

(*"Buzzadorina sinulla on mahdollisuus päästä kokeilemaan ja kertomaan, mitä pidät erilaisista tuotteista ja palveluista. Kun pääset kokeilemaan tuotteita ja palveluita sinun tarvitsee vain kertoa niistä ystävillesi, joko kasvotusten tai sosiaalisen median välityksellä sekä raportoida kokemuksesi tämän jälkeen meille. Buzzadorina toimiminen on sinulle ilmaista ja vie sinut ja ystäväsi moniin jännittäviin kohtaamisiin uusien tuotteiden ja palveluiden parissa." (http://www.buzzador.com/fi/page/paeaese-ensimmaeisenae-kokeilemaan-tuotteita-ja-palveluita)  )

Ylläolevassa kuvassa näkyy satukirjaston "klassikkosadut"-valikko. Järjestelmän painikkeet ovat suuria ja selkeitä, helppoja lapsen hahmottaa ja napauttaa/hipaista. Satukirjojen valikoima on houkutteleva.

Aukeaman oikeasta laidasta "hipaistaan" (kts. kuva yllä), kun kuuluu sivun kääntämistä tarkoittava merkkiääni. Omasta mielestäni aukeamissa saisi olla "keskiviiva" silloin, kun aukeama on selkeästi kaksisivuinen. Tällöin vaikutelma olisi vielä kirjamaisempi. Toisaalta voidaan tietysti ajatella, ettei tämän tuotteen olekaan tarkoitus olla aivan kirjamainen; onhan Satukirjaston saduissa myös aukeamia, joiden sisältö ei sijoitu tiukasti perinteisen sivuajattelun mukaisesti, vaan koko aukeaman laajuisesti.

Minä kaipasin sivunumeroita näihin sähköisiin kirjoihin. Tai jonkinlaista tietoa siitä, paljonko  kuunneltavaa satua on vielä jäljellä. Kirjojen päävalikossa näkyy kunkin kirjan kohdalla, montako sivua sadussa on, mutta myöhemmin tätä tietoa ei enää aukeamilla näy.

Tässä yllä olevassa kuvassa on aukeama sadusta Rottatuille. Sivut ja aukeamat ovat houkuttelevia. Tarina viehätti kovasti isoveikkaa ja hän olisi halunnut kuunnella sen uudelleen.

Pojat katselivat myös sadun Monsterit Oy. Tämä oli isoveikan oma toive: jännittävän oloinen nimi ja kansikuva kiinnosti. Monsterisadussa yksi aukeama ("Masi oli kamalan vihainen Tarelle. Olipa kerrassaan mahtava ajatus.") ei toiminut kunnolla: lukijan ääni ei kuulunut. Seuraavalla aukeamalla satu jatkui kuitenkin normaalisti. Tässä kohtaa tarvittiin aikuisen apua, että päästiin "kirjassa" eteenpäin.

Monsterit Oy tuntui pian 5-vuotiaasta aika jännittävältä ja myöhemmin nukkumaan käydessä sadun tapahtumat vaivasivat mieltä. Jäin miettimään, voisiko Satukirjaston sisältöä luokitella vielä tarkemmin iän mukaan. Palvelu on suunnattu 0-6-vuotiaille lapsille, mutta yksittäisiä kirjoja tai osastoja ei ole suositeltu erityisesti tietyn ikäisille.

Satukirjaston "Uutta"-valikosta löytyy nopeasti uunituoretta luettavaa, eikä tarvitse selailla koko kirjastoa läpi löytääkseen uusia kirjoja. "Minit"-osastossa on kuvakirjoja vauvaikäisille (niitä perinteisten kirjojen puolella "pahvisivuisia").

Jatkamme Lasten oman kirjakerhon Satukirjaston tutkimista (ja buzzaamista) vielä viikon verran. Testaamatta on vielä ainakin "Puuhat"-osasto, jossa voi pelata muistipelejä tai rakentaa eri vaikeustasoisia palapelejä kirjoista tutuista hahmoista! :)

t. Vahteristonemäntä

Reiman uutuustakkeja sovittelemassa

Sovittelimme perjantai-iltana reimashopista tilatut Reiman uudet talvitakit ja pipot. Tässä on Obos, pikkuveikan untuvatakki. Näitä saa kokoon 98 cm saakka ja tämä on sen kokoinen. Ihana, kirkas keltainen. Tykkään tosi paljon! :)

Oboksessa on kaksi vetoketjua, joista toinen on alas saakka ja toinen reiluun puoleen väliin. Minulle ei ole vielä auennut tämän lyhyemmän vetskarin tarkoitus, mutta on se ihan hauskannäköinen yksityiskohta. Ilmeisesti sillä helpotetaan pienempien pukemista.

Takin vetskari on kivasti kaksivärinen. Vetoketjujen laatu on muuttunut kevyemmäksi sekä tämän Obos-takin kohdalla että noiden Reimatec parka-takkien kohdalla. Toivottavasti ovat yhtä kestäviä kuin ennen.

Tässä on Reimatec Pat. Takki on vähän ruttuinen, kun se on vasta purettu tiukasta paketista. Takki on kokoa 122 cm. Isoveikka on noin 118 cm pitkä. Tosi kaunis, lämmin keltaisen sävy :)

Vähän jännäsin, miten pian 5-vuotias pojankoltiainen mahtaa suhtautua keltaiseen takkiin, mutta onneksi huoli oli turha: isoveikka ihastui takkiinsa heti ja koki sen "isojen poikien" takiksi! :)

Tällä pitkällä, lovetulla helmalla "Pat" eroaa Stockmannilla myytävästä muuten samanlaisesta Reimatec parka-takista.

 

 Takkien kaveriksi tilasin yllä olevat pipot, jotka ovat myös reimashopista. Vasemmalla pikkuveikan tummansininen "Skip" vaihdettavalla tupsulla ja oikealla isoveikan taskullinen, ruskea "Harty". Tasku on ommeltu kiinni, joten se ei valitettavasti ole "oikea".

  

 

Skipp-pipon tupsu on helppo vaihtaa, sillä pipossa on nappi, johon tupsun kumilenkki pujotetaan. En siis joutunutkaan ompeluhommiin, kuten pelkäsin ;) Hauska idea, jolla pipo saadaan helposti päivitettyä eri näköiseksi!

Ja sitten sovitellaan! Isoveikka puki takin kanssa aiemmin jemmatut ruskeat Reimatec-toppahousut suorilla, lumilukollisilla lahkeilla. Koko 122 on vielä varsin reilu noin 118 cm pitkälle, melko lyhytjalkaiselle pojalle. Toivottavasti housuissa on kiristysnyörit lahkeissa, jäi tarkistamatta...

Pikkuveikka sovittaa uutta keltaista takkiaan mustien Reimatec-välikausihousujen kanssa. Niiden koko on sama kuin takin eli 98 cm. Poika on noin 94-95 cm.

Takit takaapäin. Reilut ovat, mutta niin saavatkin olla. Äidin toiveena olisi, että nämä takit menisivät vielä seuraavana talvenakin (ainakin isoveikan takki).

Heippa! Nyt me mennään ulos! :)

Oboksen sävy on kirkkaampi kuin Patin. Tässä kuvassa se näkyy hyvin. Pahoittelen salaman käyttöä ja sen vuoksi loistavia heijastimia, mutta poikien liikkuessa oli pakko käyttää ajoittain salamaa ;)

"Leijona jos siellä on, ärjytään me näin!" Pikkuveikan pipo on sopivan kokoinen. Pipon koko on 50 cm ja pojan pää heinäkuussa  neuvolassa mitattaessa 50,7 cm.

Isoveikan pipo on yllättävän pitkän mallinen ja aika reilu. Piposta olisi voinut riittää kokoa pienempi. Pipon koko on 54 cm ja pojan pää jotain 53 cm. Verkkokaupan kuvasta sai käsityksen, että pipo olisi enemmän pään mukainen. Mutta kai nämä ovat sitten muotia...?

 Isoveikan takin hihat ovat pitkät, mutta ne voi kiristää tarroilla sopiviksi. Takista olisi varmasti riittänyt myös koko 116 cm, mutta se olisi ollut sitten vain tulevan talven takki.

Tässä on vaihdettu isoveikan päälle Stockmannilta tilattu Reimatec parka-versio. Kisaväsymystä ilmassa ;) Tästä eteenpäin kuvissa isoveikan päällä on siis suorahelmainen parka-takki, jonka tilasin Stockmannilta.

Sivukuvassa poseerataan.

Tämä takahelma on käsittääkseni ainoa, joka erottaa tämän parka-takin "Pat"-takista. Pitkä takkimalli sopii pitkäselkäiselle pojalle.

Takeissa on nepparien sijaan tarrakiinnitys, joka hieman epäilyttää minua kestävyyden suhteen. Onhan se toki lapselle helpompi pukea.

Huput päähän! Obos-takin huppu on oikein pätevän mallinen ja sopivan kokoinen. Pipo mahtuu vielä hyvin alle (kuvassa ei ole pipoa päässä).

Reimatec parka-takin huppu on varsin suuri ja menee herkästi silmille. Kuvaushötäkässä en huomannut kokeilla hupun takana olevaa säätötarraa, jolla saa ilmeisesti hupun "syvyyttä" kurottua kasaan jonkin verran.

Isoveikka tykkäsi piiloutua suuren hupun sisään omaan rauhaansa :) Helpotimme kuumuutta riisumalla toppahousut pois.

"Onks vielä pakko pitää tätä päällä?" Hupun karva on muhkea. Sen saa irti hupusta ja myös huppu kokonaisuudessaan on irroitettava. Ja hupun syvyys on tosiaan säädettävissä tarralla.

Semmoiset takit ja pipot. Mitäs tykkäätte?  Ketkä kaikki meinaavat hankkia parkan tulevalle talvelle?

Auringonkeltaista sunnuntaipäivää kaikille! :)

t. Vahteristonemäntä

Tutan uudet ihanat pallot!

Reimashopista saa nyt ihania, uusia, retrohenkisiä Tutan pallovaatteita! Yllä olevaa paitaa tehdään kokoon 104 saakka ja alla olevia housuja kokoon 92 saakka.

Värivaihtoehtoja tässä sarjassa ovat keltainen, punainen, sininen ja sammalenvihreä. Valitsin esimerkkikuviin oman suosikkini keltaisen, mutta muut värit voitte vilkaista reimashopista Tutan osiosta.

Tätä yllä olevaa haalaria saa kokoon 86 saakka.

Kaikki kuvat ovat reimashopista.

Näyttää siltä, että vauvojen/pikkulasten vaatekoot loppuvat nyt Tutalla aiempaa pienempiin kokoihin. Aiemmin haalareita/potkareitakin sai 98 cm saakka. Tosin ne usein kyllä pyörivät kauppojen alerekeissä, joten kai tämä uudistus on sitten tarpeen. Itse olisin kyllä mielelläni hankkinut pikkuveikalle nuo vyötäröhousut koossa 98 cm. Paidan sentään saan sopivaa kokoa :)

Mitäs tykkäätte tästä kuosista? Entä mitä mieltä olette näistä kokoasioista?

Mukavaa viikonloppua! :)

t. Vahteristonemäntä

Takkisekoilua (Stockan parka)

Tiedoksi kaikille parka-takeista kiinnostuneille: Stockmannin kanta-asiakasalennuksella myytävä takki EI ole reimashopin "Pat"(531022A-2520) eikä "Curtis"(521247A-2520). Stockmannilla myytävä Reiman takki on takaa suorahelmainen ja tuotekoodi on 531037. Tätä takkia ei ole ainakaan vielä reimashopissa myytävänä.  Liekö malli ihan Stockan "oma" vai mistähän tässä on kysymys?

Minulle tämä eilen Stockalta tullut paketti sisälsi pienoisen pettymyksen, kun luulin tilanneeni Pat-takin pidemmällä, lovetulla takahelmalla. Stockmannin verkkokaupassa (ja kuvastossa) oli takista kuva vain edestä ja takki näyttää erehdyttävästi Pat-takille. Tuotekoodia ei voinut tarkistaa tilatessa, sillä sitä ei mainittu Stockmannin sivuilla/esitteessä.

^ Tässä yllä olevassa kuvassa on Reiman Pat-takki (kuva reimashopista). Kaikki muut kuvat ovat Stockmannilta tilatusta Reiman takista ja ovat omiani.

 

Mutta upea on tämäkin Reiman parka-takki. Niin kauniin keltainen vielä. Ensimmäinen konkreettinen kosketukseni Reiman uuden malliston tuotteeseen. Mitäs pidätte?

Riippulaputkin ovat muuttuneet uudistuneen ilmeen myötä.

 

Takin selkämyksessä sisäpuolella oleva "nimilappukin" on uudistunut. Lappu on myös erilaista materiaalia kuin ennen ja varmaan hengittää paremmin nyt. Meillä on isoveikalla tämä niskalapun kohta hikoillut aiemmissa Reiman takeissa. 

 

Takana helmassa on uusi logo tyylikkäänä heijastimena. Heijastimia on myös takin etupuolella taskujen kohdalla.

 

Taskuja riittää aarteille! :)

Huppu on irrotettava ja pelkän karvan saa myös irti erikseen :) 

Tämä tarrakiinnitys tuntuu olevan nyt uutta Reimaa. Aiemmin talvivaatteissa (ja muistaakseni myös välikausivaatteissa) oli kunnon nepparit. Ovathan tarrat toki nopea avata ja sulkea, ja lisäävät varmasti lasten omatoimisuutta. Mutta: kestävätkö ne ja keräävätkö herkästi roskaa itseensä?

Takin sisäpuolella on vyötärösäädöt ja povitasku. Takin sisäpuoli on musta.

Saas nähdä, mikä takki meille lopulta jää...Tänään haen kotiin reimashopin paketin ja sitten taidan järjestää arvonnan - ihan itseni kanssa vaan! ;)

t. Vahteristonemäntä

Välikautiset pyöräili puutarhalle

 

Syksyisen kuulaana maanantaiaamuna nousimme pyörien selkään ja suuntasimme sarvet läheisen puutarhan taimialea kohti. Kasvejakin voi jemmata! ;)

 



 

Aamu oli viileä ja puimme välikausivaatteet ensimmäistä kertaa tänä syksynä. Isoveikalle mahtuu vielä mainiosti viime syksyinen Reimatec-takki housuineen. Takki on kokoa 116 cm (poika noin 118) ja housut 110 cm. Näin pyörän selässä nilkka hieman paljastuu, mutta seisoessa lahkeet jopa viistävät maata niin, että ovat kuluneet reunasta puhki. Muuten oikein vahvat housut, tec+, olleet käytössä useamman välikauden ja polvet täysin ehjät. Näistä riittää varmaan pikkuveljellekin :)

 



 

Pikkiksen keväinen pallohaalari (Reimatec niinikään) mahtuu myös edelleen hyvin päälle. Tykkään itse tosi paljon tästä kuosista ja melkein harmittelen, etten jemmannut alesta kokoa isompaa kevättä ajatellen. Haalarin kaverina Angry Birds pipo Reimalta.

 

Pikkuveikka tykkää onneksi istua tarakassa istuimessa ja katsella maisemia. Joskus kyllä innostuu kutittamaan minua ajon aikana...Kaikkein mieluiten pikkis "ajaisi" tietysti omalla pienellä pyörällään, mutta se tarkoittaa minulle aikamoista niskajumia, kun täytyy tangosta työntää tätä pientä pyöräilijää. Ei ole vielä hoksannut polkemisen ideaa, mutta vastahan tuo täytti kaksi...

 



Joo-o...meidän äiti ei tiedä rajojaan. Nää kaikki pitää saada pyörällä kotiin!

Ja saatiinhan ne! :) Pyörän sarvia ei tosin juuri näkynyt, kun sekä sarvissa että etukorissa keikkui taimikassit. Kymmenen seppelvarpua uutta nurmikkoa ympäröivään luiskaan. Mutta tämä oli huomattavasti miellyttävämpi kuljetus kuin se lauantainen vadelmakuorma piikkeineen (silloin ei ollut tosin lapsia mukana).

Hyödynnätkö syksyn taimialet ja kostean syyssään?

Olen oikein tyytyväinen itseeni, että olen aloittanut pyöräilyn pitkän tauon jälkeen! Kävin pyörällä jopa päiväkodin vanhempainillassa ja siitä innostuneena päätin, että haemme isoveikan toisinaan päiväkodista pyörällä bussin sijaan. Isi voi aamulla viedä isoveikan pyörän auton paksissa päiväkotiin. Saimme nimittäin luvan säilyttää pyörää päiväkodin aitojen sisäpuolella (sillä ehdolla, että sillä ei ajella päivän aikana) hoitopäivän ajan.

Pyöräilettekö lasten kanssa?

  

Kotimatkalla isoveikka löysi taas perhostoukan! Edellisen pikkuveikka pudotti kuistin lattian alle, joten se siitä lemmikistä sitten. No, nyt on uusi "marsunkorvike" hoivattavana :)

Herra Toukka asuu vanhassa kompostiherätelootassa, jonka sisustimme kaikenlaisella toukkien maailman aineksilla, kuten turpeella, lehdillä ja kepeillä (täytyyhän sillä olla oma kiipeilyteline!). Karkaaminen ja lintujen hyökäykset estetään vetoketjullisella pyykkipussilla. Kyllä äiti on nerokas! ;)

Isoveikan aurinkolasit Julbo, ostettu toissa keväänä. Ollaan tykätty näistä kovasti ja pysyvät hyvin kasvoilla kovassakin menossa. Pikkuveikalle pitäisi hommata vastaavat. Nyt näkyy olevan silmälasiliikkeissä aurinkolasiale. Mahtaako koskea myös lasten laseja, tietääkö joku?

Tämä toukkaversio myös todistetusti syö (edellisestä emme olleet ihan varmoja...), sillä vuorenkilven lehtiin on ilmestynyt suuria aukkoja ja näimme, kuinka karvaisen lemmikkimme pienet leuat jäystivät nahkean lehden reunaa innolla. Lajinmääritys edelleen kesken, mutta eiköhän tämäkin joku yleinen karvamato ole.

Mukavia syyspäiviä kaikille! :)

t. Vahteristonemäntä

Talvitakit tulossa!

 

 

 

Tadaa! Tässä ne nyt sitten ovat: poikasten uudet talvitakit. Helpotus. Tilaus lähti perjantaina, kun sain hyvityksenä pienen alennuksen Reimashopin ollessa perjantaina jonkin aikaa kiinni.

Isoveikalle tulee siis tuo yllä olevassa kuvassa oleva Pat-takki, jota olen tässä jo jonkin aikaa himoinnut ja postauksissakin pyöritellyt. Takki on Reimatec parkamalli, ajattoman tyylikäs mun mielestä.

 

Tänä aamuna tosin tein pienen mutkan takkiasiaan tilaamalla tuon isoveikan takin Stockalta, kun sen sai kanta-asiakkaana hintaan 110 euroa ilman postikuluja (reimashop 149 eur). Vinkkinä muillekin parka-faneille! :)

Vältin sittenkin vielä Ticketin/Molon, ainakin vielä tänä syksynä! ;)

Kaikki tämän postauksen kuvat ovat Reimashopista.


 

Keltaisen ja näyttävän takin kanssa otin yksinkertaisen pipon, Harty-pipo ruskeana. Pipossa on jujuna tasku :) Meillä on ruskeat Reiman toppahousut jemmassa, joten kelta-ruskea on nuorenherran talvinen kaupunkilook.

Mietin ensin (automaattisesti) keltaisen pariksi mustaa, yksinkertaista pipoa, mutta musta vie tämän meidän punapään kasvoilta kaiken värin pois, joten hylkäsin ajatuksen. Keltainen ja ruskea on kiva yhdistelmä sekin :)

 

(Tätä alla olevaa punaista Anders-lippapipoa en vielä raaskinut tilaukseen liittää (kuten en niitä kelta-musta-harmaita raidallisia sisävaatteitakaan, joita olen himoinnit...), mutta tämä pipo on kyllä  saatava tulevaksi talveksi :)

 

Lippapipot on meillä olleet suuressa suosiossa sekä talvella että välikautena ja tämä on ihanan pirteän värinen ja mallikin uusi. Tuon taitteen pystyy muuten kääntämään kasvoja suojaamaan, jos on kova viima.)

 



 

 

 

 

Pikkuveikka sai Oboksensa :) Tää on mun mielestä niin söpö! Eihän tässä(kään) mitään järkeä ole, kun vain kauppa-/vierailutakista on kysymys, mutta meinaan olla tiukkana ja käyttää sitten isoveikan perintöhaalareita (Reiman Kiddot koossa 92 ja 98 jemmassa) pienen arkiulkoilussa. En osta uutta haalaria. En.

 

Pikkuveikan Obos, myöskin näyttävä takki, saa kaverikseen simppelin Skip-pipon, jonka jujuna on vaihdettava tupsu! Toinen pipon mukana tuleva tupsu on tummansininen-sininen ja toinen keltainen. Voitte arvata, kumpaa meillä pääsääntöisesti käytetään ;) Jännä nähdä, millainen on tupsun kiinnitys; joutuuko tässä ihan ompelutöihin! ;)

Kaikki tämän postauksen kuvat ovat Reimashopista.

Mitäs tykkäätte? Millaiset pipot ovat teillä suosiossa?

Rauhallista sunnuntaipäivää! :)

Meillä on miesväki mökkeillyt pari päivää ja tulevat tänään ip kotiin, joten täytyy alkaa taas orientoitua hälinään ja hurlumheihin :)

t. Vahteristonemäntä