Messut kunnialla suoritettu! Lähdin sittenkin pyhiinvaellukselle rakkaan shopperini kera ja hyvä niin: "matkamuistoja" kun tarttui mukaan aika lailla ;)
Lapsimessut olivat kevään odotettu kohokohta ja täytyy myöntää, että jännitti. Perjantaiaamuna hyppäsiin 8.20 bussiin, joka vei minut paikalliselle junaseisakkeelle. Siellä sitten hytisin säähän nähden liian keväisesti pukeutuneena puoli tuntia ja odottelin paikallisjunaa. Ei täällä maalla noita bussien ja junien aikatauluja ole oikein sovitettu yhteen...mutta tässä vaiheessa se ei vielä latistanut iloisen odottavaa mieltä! Upea päivä edessä!
Junamatka sujui mukavasti ja mieleen tuli ihan opiskeluajat, jolloin suhasin junalla edestakaisin koulun ja kodin välilä. Nautiskelin myös ajatuksesta, että olin matkalla aivan yksin ja hymyilin takanani istuvien lasten tohotukselle ja äitien vaimennusyrityksille.
Pasilassa olin perillä vartin yli kymmenen. Huolehdin etukäteen, kuinka löydän asemalta messukeskukselle ja printtasin kartankin varoiksi mukaan - aivan turhaan. Riitti, että seurasi asemalaiturilta yhteen suuntaan vyöryvää rattaiden armeijaa. Kaikki muutkin olivat matkalla messuille!
Muuten sujuvasti soljuneen reissun ainoa hankauskohta oli Messukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin infopiste, joka ei selviytynyt kohtuullisessa ajassa sille annetusta tehtävästä jakaa bloggaajille ja muille erityistapauksille heidän messupassinsa. Vippijono oli pitkä ja eteni erittäin hitaasti, samaan aikaan kun maksavien asiakkaiden jonot virtasivat törkeän sujuvasti sisään porteista. Meitä erityistapauksia varten olisi saanut olla toinenkin infotiski. Toivottavasti ensi kerralla on.
Jonottamisen jälkeen tuntui kyllä ihan mukavalle napsauttaa blogipassi rinnuksiin, ajella hissillä lehdistökeskukseen ja jättää sinne päällysvaatteet. Tarjolla oli juotavan lisäksi siistit, avarat ja ennenkaikkea vapaat wc-tilat. Kannatti anoa blogipassia.
Tärkein messuilta etsimäni tuote oli isoveikan Crocsit. Suuntasin siis ensimmäisenä kyseiselle osastolle seuraten katosta riippuvaa sandaasadetta: hyvä maamerkki muuten.
Isoveikka sai vihreät CrocbandXClgK ja niihin Darth Wader jibbtzin. Aika mikä ihme on "jibbitz"? No, sehän on semmoinen sandaalin reikään laitettava koriste, jolla voi personoida omat läpsykät itsensä näköisiksi. Tämän(kin) opin messuilta.
Näiden keltaisten kahvasaappaiden luona valutin kuolaa toisenkin tovin, mutta jätin ihanuuden toistaiseksi ostamatta, kun meillä on tällä hetkellä saapastilanne enemmän kuin kunnossa.
Harmi, ettei messuilla ollut naisten matalaa saapasta keltaisena. Ne olisivat varmasti päätyneet kärryyni! :)
Ohitin lähes sujuvasti me&i:n osaston ja suuntasin kyynärpäät tanassa Metsolan laarien luo. Siellä sitä oli hässäkkää, kun mammat penkoivat henkensä hädässä ja piltit huusivat nenät valuen apilapaidoissaan osaston reunoilla isompien heilutellessa pikkusisarusten kärrejä. Tämä ei ollut mitään kevyttä shoppailua, vaan totista taistelua froteesta! ;)
Messuhinnoilla sai ostaa mm. oranssiraitaisia jumpsuiteja, mustavalkoisia paitoja (toivottavasti Miima löysit näitä oikeassa koossa!), erilaisia housuja ja mekkoja, minicar-huppareita ja -sortsihaalareita sekä mustapohjaisia minicar-paitoja.
Joustocollegepaidat olivat alennuksessa, mutta tarvitsemani housut tietenkään eivät...Löydettyäni alelaarin pohjalta pikkuveikalle keltaiset housut mustilla resoreilla ja mustan minicar-paidan olin ilmeisesti vaipunut jonkinlaiseen ostohysteriaan ja ostaa täräytin vielä normaalihintaiset, mustat joustocollegehousut. Ne on livenä ihan niin upeat kuin kuvittelinkin! :)
Minä hypistelin moneen kertaan punakeltaista Pupu Tupuna-kuosia, mutta
messualennuksen kohdistuessa muihin tuotteisiin, jätin suosikkini
ostamatta. Vaikka messuilta olisi saanut paidan koossa 104, mitä ei enää
verkkokaupasta saa. Mutta eihän me edes tarvita paitoja?! Onnea Vahteristonemäntä, aikamoista luonteen lujuutta!
Olisin mielelläni jakanut teidän kanssanne kuvat, jotka otin Skidin/Villervallan osaston ulkopuolelta. Siellä vasta kävi vilske ja vilinä, kun Villervallan villiinnyttämät äiti-ihmiset ostivat tähtiä ja raitaa! En kuitenkaan halunnut alkaa peittämään lukuisia kasvoja valokuvista, joten yleiskuvat jäivät vain omaksi muistoksi.
Tässä kuitenkin makupala kesän herkullisista t-paidoista (kuva yllä). Skidin osastolla oli mielestäni hyvät messutarjoukset: viime kesän sortseja sai jopa vitosella ja uutuuksien hintaakin oli pudotettu oikein mukavasti. Villervallan kassi taisi olla minunkin suurin ostospussukkani.
Tapasin minä Skidin standilla yhden bloggarinkin: Poikien tyyliin -blogin Mia oli hypistelemässä Villervallan ihanuuksia samaan aikaan! Olipas mukava tavata ja justustella blogimaailman lisäksi myös elävässä elämässä :) Tapasitteko te tuttuja messuilla?
Juuri, kun olin iloinnut siitä, että vastustin kiusausta ja ohitin me&i houkutukset ja Metsolan minicar-paitaa lukuunottamatta olin pysytellyt vain tarpeellisten housujen ja sortsien hankinnassa, osuin Blaa!:n messuosastolle. Ja kuten kuvasta näkyy, se oli täynnä alennuksia! Kuvan kesäuutuuksien lisäksi alennuksella myytiin myös lintukuosia ja niinhän siinä lopulta kävi, että vertailtuani rinnakkain keltaista bussipaitaa, beige-ruskeaa traktoripaitaa ja harmaata lintupaitaa, löysin itseni tunkemasta lintupaitaa pullistelevaan mummokärryyni...
Sinänsä mielenkiintoista, että valitsin tuon harmaan vaihtoehdon tuon kaiken värikylläisyyden keskeltä. Ehkä messut toivat jonkin hetkellisen väriähkyn. Toisaalta ehdin pienellä järjen hetkellä miettiä, että harmaa olisi ainakin erilainen väri pikkuveikan vaatelipastossa. Ettei aina sitä samaa riemunkirjavaa.
Komento takas! Sittenkin väriä ja reippaasti. Gugguu on jotain
täydellistä, luulen. Kokemusta ei ole, eikä näillä (edes -20 % messu-) hinnoilla toistaiseksi tule, mutta laatu vakuutti emännän ihan sormituntumallakin. Parasta collegea, mitä olen hiplannut ja nuo värit...oih! Hupparit, sortsit (kuvassa), housut, t-paidat...kaikki vaan meille kiitos, jos joku haluaa sponsoroida ;)
Kuvittelin tosiaan tarvitsevani messuosastoilla navigointiin vähintään jonkun opaskartan, mutta kyllä siellä pärjäsi hienosti ilmankin. Väentungoksesta ja kylki kylkeen parkkeeratuista vauvavankkureista saattoi päätellä, että nyt ollaan suosion keskipisteessä.
Aarrekid, Höö, Muru...Ihan kivoja, mutta ei tarvinnut päästä lähemmälle etäisyydelle.
Mutta nämä sen sijaan kiinnostivat. Pitkiä resoreja ja paksua collegeneulosta. Muttei kuitenkaan ihan tolkuttoman hintaisia. Oikukas on minulle aivan uusi tuttavuus, mutta kiinnostus heräsi. Oikukas valmistaa käsityönä mm. kierrätyskankaisia resorifarkkuja.
Younglife valmistaa itselleni jo entuudestaan tuttuja lasten roolipukuja. Lapsimessuilla ihailin puodin uutuuksia, kuten tuota kuvassa näkyvää takkutukkaista ja pitkähäntäistä peikkopukua. Ennestään meiltä löytyy tiikeri, pingviini ja leppäkerttu. Helposti puettavat ja eri kokoisille käyttäjille sopivat rooliasut ovat pääosin fleeceä ja ovat siten helppohoitoisia. Onko Younglife sinulle tuttu?
Lasten lorukirjan mukaan herra Piipoo oli noita ja ajeli vespalla, mutta Pii Poo on myös käytettyjä legoja myyvä nettikauppa. Todellisen harrastajan aarreaitta, josta voi löytää juuri sen puuttuvan palan rakennelmaansa. Hieno idea! Piipoolla on myös leluja myyvä kivijalkakauppa Ilmajoella.
Muumimamma maistatti messuilla uusia Xylimax-pastillimakuja. Jostain syystä näitä tarjottiin lähinnä lapsille ja minä kärryni kera en tainnut kuulua pääkohderyhmään, joten en osaa sanoa uutuusmauista sen enempää. Kovasti tämä standi maisteltavineen keräsi kuitenkin väkeä; messuilla jaetaan tänä päivänä huomattavasti vähemmän tuotenäytteitä kuin ennen vanhaan. Vai mitä mieltä olette?
Silmiini osui myös itselle ennestään tuntematon värikkäiden reppujen ja säilytyskorien valmistaja Reipas. Kivannäköisiä tuotteita vai mitä?
Näitä pyöräilykypäriä ei voi väittää ainakaan tylsiksi. Aivan ihania! En ole näihinkään törmännyt missään aikaisemmin. Tiikerikypärä olisi varmasti isoveikan mieleen. Messuhinta, 25 euroa, ei kuulostanut kovin pahalta. Tämä sama puoti myi myös Julbon aurinkolaseja ym. En valitettavasti muista yrityksen nimeä. Muistaako joku muu?
Muutaman tunnin messuosastojen välissä puikkelehdittuani aloin olla aika valmis kotimatkalle. Ei puhettakaan, että olisin käynyt kurkistamassa Outlet Expon houkutuksia tai viereisiä lähi-ja luomuruokatuottajien messuosastoja. Rahat oli loppu ja niin oli emäntäkin. Niskat voivat kuitenkin ihmeen hyvin, enkä joutunut lisäämään kylmägeeliä koko päivänä :)
Oli muuten aika törkeät hinnat messukahvilassa: berliinimunkki 3.80, voileipä 7.80. Huh. Tyydyin munkkiin ja teehen. Pupelsin lisäksi salaa omia eväsrinkeleitäni ja ostin kotimatkalla kaupasta smoothien ja suklaata. Tämä reissu keskittyi aivan muuhun kuin kulinaristisiin elämyksiin!
Sitten seurasin taas vaunuvirtaa takaisin Pasilan asemalle ja köröttelin kärryineni täydessä lähijunassa kohti kotia. Olipa ihana istua! Kaikkensa antaneet äidit ja yliväsyneet lapset kiukuttelivat toisilleen ja työmatkalaiset koittivat levätä ja olla kuulematta jatkuvaa käninää suihkien sormellaan puhelimensa näyttöä kiukkuisen rivakasti. Junamatkustamisessa on ihan oma tunnelmansa ja kansan kerrokset hauskasti samassa tilassa.
Oman kylän junaseisakkeelta olisi ollut vain 2,5 km kävelymatka kotiin, mutta messuilleet jalat anoivat armoa ja sanoivat palelevansa mielummin puoli tuntia bussipysäkillä seuraavaa bussia odotellen. Ja niin sitä sitten odoteltiin. Mietin siinä pysäkillä tihkusateessa, että olen kyllä aika sitkeä lastenvaateharrastaja!
Kotona laitoin tulet takkaan ja nostin jalat ylös. Olo oli yhtä aikaa tyhjä ja täynnä. Väsynyt, mutta onnellinen. Ehdottomasti kannattava reissu ja täytyy päästä ensi vuonnakin!
Hetken huilattuani aloin rapistelemaan shopperin sisältä kaivettuja vaatepussukoita...mutta se onkin kokonaan toinen tarina!
Mitä lapsimessuilta jäi käteen? Mikä yllätti? Uusia tuttavuuksia? Löytöjä? Olisi mukava kuulla, mitä te muut tykkäsitte samasta tapahtumasta. Huomenna sunnuntaina on vielä mahdollisuus vierailla messuilla!
Vahteristonemäntä
