Kevät puskee vahteristonmäen mullasta krookuksina, leskenlehtinä ja - uusina pontevina vaahterantaimina (joita sitten nypitään pois kaiken kesää...). Myös poikaset kasvavat kuin rikkaruohot ja välikaudeksi jemmatut vaatteet ovat jo valmiiksi osittain pieniä. Vanhemmalle poikaselle (4 v) määrättiin antibiootin oheen silmätipat, joita taistellaan sidekalvopussiin kolmesti päivässä toisinaan kahdenkin aikuisen voimin. Pikkuveikka (pian 2 v) suhaa ympäriinsä edelleen (kop kop) terveenä ja kärttää isoveikan antibioottia itselleen. Hassu lapsi...ei, vaan sairastanut flunssia tiheään koko pienen ikänsä ja syönyt jälkitauteihin toisenkin kuurin. Tottunut lääkkeiden makuun, raasu.

Kesää luonnollisesti odotetaan kovasti tässä vaiheessa kasvukautta jo siksikin, että ulkoilu pukemisen vähentyessä helpottaisi ja säästyttäisiin yhdeltä narinanaiheelta. Tulkoon siis lämpö ja kunnon kesä! :) Kesän viettoon luonee lisäpaineita ajatus siitä, että tämä on viimeinen "koko kesä kotona": tarkoitus on paeta takaisin työelämään mieluiten syksyn aikana yli neljän kotihengetärvuoden päätteeksi. Hiukkasen epäilyttää, moneltakin kantilta.