Kukkuluuruu! Siitä on aikaa, kun viimeksi kirjoittelin. Taisi olla jotakuinkin kuukausi sitten. On ollut kuulkaa sellainen työharjoittelu, ettei sen lisäksi muuta jaksanut kuin juuri ja juuri lapset ruokkia ja pyykit pestä. Ihan zombina mentiin. Paljon sain kokea ja oppia kuuden viikon aikana, mutta huomasin myös, ettei sairaalan sisätautiosasto taida olla meikäläisen paikka. Turhan kiireistä ja sekavaa. Potilaiden kohtaaminen jäi valitettavan usein kovin pintapuoliseksi.
Kädentaidot kehittyivät huimasti. Satoja verenpaineen ja -sokerin mittauksia. Suonensisäistä lääke- ja nestehoitoa. Monisairaiden vanhusten perustarpeista huolehtimista. Nuoria vakavasti sairaita potilaita. Alkoholin aiheuttamaa sekavuustilaa deliriumia. Vanhusten deliriumia. Lepositeitä. Onnistuin ihme kyllä väistelemään noroa. Laitoin ensimmäisen vainajani. Selvisin myös elämäni ensimmäisestä yövuorosta - valvominen töitä tehden oli helpompaa kuin kuvittelin. Vaikeinta oli ajaa tokkuraisena ja ylikierroksilla käyvänä autolla kotiin valvotun yön jälkeen - varokaa vuorotyöläisiä liikenteessä!
Viimeinen harkkapäivä oli viime keskiviikkona. Tartuntatautien ja geriatrian tentit suoritin etänä tässä välissä ja eka harjoittelun jälkeinen koulupäivä on pääsiäisen jälkeen tiistaina. Nyt on loma! Viikon huilaustauko tulee enemmän kuin tarpeeseen. Olen ottanut takaisin lyhyitä yöunia ja paikannut väliin jääneitä ulkoiluja. Päivittäin olen istunut sohvalla ja katsellut ikkunasta kevään etenemistä ajatuksiini vajoten - kuunnellut itseäni. Olen istuttanut ruukkunarsisseja pihalle, kylvänyt rucolaa ikkunalle ja kurkistellut kasvimaan sulamista. Nautin myös siitä, että koko perhe on taas kotona: harjoittelun kanssa päällekkäin sattui miehen kaksi viikon mittaista ulkomaantyöreissua.
Pojat odottavat kovasti kesää ja lomaa. Onneksi isi on lomalla juhannuksesta koulujen alkuun, niin isoveikalle ei jää pitkää aikaa olla yksin kotona, vaikka äiti onkin kesätöissä. Pikkuveikka (5, 5 v) oppi juuri lukemaan ja häneltä lähti ensimmäinen hammas!
Pääsiäisenä kyläilemme isovanhemmilla, olemme puutalkoissa ja käymme piristämässä isoisovanhempia. Ja syömme tietysti ison kasan suklaamunia!
Mitä teidän kevääseen kuuluu?
Ihanaa keväänjatkoa!
Vahteristonemäntä / Toivottoman oivallista!-bloggari
No mutta kiva kuulla taas. Täysin ymmärrettävää, että ei ehdi blogia päivittää, kun on "vähän" muuta puuhaa. Mutta kuulostaa siltä, että opinnot etenee ja valmistutkin sitten joskus. Hyvähyvä!!!
VastaaPoista-T-
Kiitos. Kiva, että olet mukana edelleen, vaikka olenkin päivitellyt blogia harvakseltaan.
PoistaPuuhaa on tosiaan riittänyt opintojen kanssa, mutta onneksi välillä on vähän taukoakin ja jää aikaa rakkaalle harrastukselle kirjoittamiselle. Ja opinnot etenevät hyvää vauhtia - ihan suunnitellussa aikataulussa :) Ensi syksy voi olla vielä aiempaa tiukempi puristus, kun kesällä ei ole juurikaan lomaa ja syyslukukausi on muutaman kouluviikon jälkeen pelkkää harjoittelua jouluun saakka. Mutta ei mietitä sitä vielä...