lauantai 21. helmikuuta 2015

Kelkan kanssa luistimilla











Meillä on tänä talvena harjoiteltu luistelua enemmän kuin koskaan ennen ja tuloksiakin on jo nähtävissä: isoveikka pysyy jäällä pystyssä aika mukavasti ja pikkuveikallakin riittää innostusta yrittää yhä uudelleen jatkuvista pyllähdyksistä huolimatta. Luistelu onkin ihan kivaa!

Tässä pari viikkoa sitten viikonloppuna, kun talvi piti meitä vielä otteessaan, eikä vesi valunut puroina liukastaen kaikki pinnat luistinradaksi, isoveikka halusi ottaa vaarinsa aikanaan minulle rakentaman kelkan mukaan luisteluvarusteiden kuljettamista varten. Ja kelkka esitti jotain sota-alusta, jollen aivan väärin muista.

Samalla muistin, että jostain olen lukenut perinteisen potkukelkan olevan oivallinen tuki nuoren jääkiekkoilijan uran alkutaipaleella. Miksei siis tämäkin perinnekelkka toimisi samalla tavalla luistelijanalkua tukien: onhan siinä samantyyppinen tanko kahvoineen kuin potkukelkassakin.

Olin aivan oikeassa: isoveikan luisteluun tukikelkka toi lisää vauhtia ja sivupotkuja. Pikkuveikkaa kelkka kannatteli pystyssä äidin hartioiden saadessa välillä levätä parikymmenkiloisen makaronin olomuodon ottaneen nassikan kannattelusta. Kelkka toi myös uusia leikkejä luistinradalle ja sai meidät viihtymään jäällä jäätävästä tuulesta huolimatta.

Sitten hieman meidän viimeaikojen kuulumisia. Pikkuveikan iho on jo paljon parempi ja rasvaukset menevät aika rutiinilla. Inhottavaa se pikkumiehen mielestä edelleen on, mutta siedettävää. Lääkärin antamalla tarravihkolla on muuten ihmeellinen voima rasvauksen sietämisen edistäjänä. Mistähän saan uuden vihon nykyisen täyttyessä? Täytyypä kysäistä apteekista ensin. Tiistaina saadaan jo lopettaa lääkevoiteen käyttö ja jatkaa pelkällä perusvoiteella. Myönnän, että taisin vähän ylireagoida tilanteesen silloin diagnoosin saatuamme: kyllä me tästäkin selviämme. Miksemme selviäisi.

Isoveikan kanssa kävimme ilmoittautumassa kouluun tällä viikolla. Kouluun! Tuntuu ihan uskomattomalta ja äidin sydänalassa sykähti kerran jos toisenkin. Vastahan tuo poika oli vauva ja nyt se lähtee jo kouluun. Aika todellakin kiitää ohitsemme. Nyt sitten odottelemme keväistä tutustumispäivää, joka tuo elokuisen koulunalkun taas askelta lähemmäs. Poika itse jännitti koululla käyntiä hieman, mutta ilahtui kovin, kun heti pihalla tuli vastaan pari tuttua tyttöä omasta eskariryhmästä ja myöhemmin tavattiin vielä lisää eskarista löytyneitä kavereita. Lapselle on kyllä iso asia, että tuntee tulevia luokkakavereitaan entuudestaan.

Omaa viikkoani on tähdittänyt kirpparipöytä ja siihen liittyvät huolto- ja täydennystoimet. Vaikka työ tuntui taas raskaalta, varsinkin se hinnoittelu ja laputtaminen, unohtui kaikki tuska ja vaiva, kun kuulin myyntisaldon. Ulkovaatteilla hankkii ihan mukavasti ja siinä joukossa menee samalla muutakin lapsiin liittyvää tavaraa, joilla ei ole enää käyttöä. Mulla oli edelleen esimerkiksi pinnasängyn lakanat ja potat kaapeissa tilaa viemässä. Keskiviikkona päättyy kirpparipöydän vuokra-aika, mikä tietää taas roudauspäivää. Mutta se on samalla myös hartaasti odotettu "tilipäivä".

Nyt viikonloppuna olemme ihan kotosalla pitkästä aikaa, mikä tekee hyvää varsinkin pojille. Joku on roikkunut (en keksi muutakaan selitystä asialle) jääkaapin ovenkahvassa niin, että tänään oli pakko tyhjentää jääkaappi ja korjata oven sarana, kun kaappi ei pysynyt enää tiiviisti kiinni vääntyneen oven takia. Ovi on narissut on pitkään, eikä ole hiljentynyt öljyämisestä huolimatta. Pari päivää sitten huomattiin, että tilanne on edennyt, eikä jääkaapin ovi ole enää tiiviisti kiinni.

Siinä samalla tuli sitten pestyä jääkaappi oikein perusteellisesti, mikä tulikin tarpeeseen. Jestas, mikä määrä vanhaksi menneitä purnukoita sieltä täytyi heittää roskikseen! Pitäisi siivota jääkaappi useammin. Nyt oli hyvä sää tuohon operaatioon, kun ulkona on lämpöasteita ja ruuat sai laittaa kauppakasseissa terassille viltillä peitettynä. Pojat kyllä lupasivat vahtia portaikon ikkunassa, etteivät kissat käy maistelemassa meidän herkkuja. Portaikkoon rakentuikin aikuisten jääkaappiprojektin aikana kunnioitettavan näköinen kissantorjunta-asema.

Minuun on muuten iskenyt välikausivaatekuume! Se on huomattavasti vakavampaa lajia kuin tähän vuodenaikaan riehuva influessa. Mielessäni pyörii vain Molo Kidsin Fox-kuosiset takit ja haalarit, enkä saa niiltä rauhaa. Oi, mikä hieno eläinkuosi ja kaikenlisäksi vielä kaunis ja likaystävällinen väritys.

Haluaisin isoveikalle takin ja pikkuveikalle haalarin. Olisin varmaan jo tilannut Tittin elämää-blogin alekoodilla Tenavalinnasta, mutta siellä takin koot loppuvat 128 cm:iin, joka ei riitä enää isoveikalle (ainakaan enää syksyllä). Surffaan siis bittiaalloilla ketunppoikasten kasvot mielessä pyörien. Hikeä pukkaa, vaikka kuume vaan nousee.

Ei tarvinne mainita, että the jemmassa on valmiiksi ihan riittävästi vermettä kahden poikasen kevätkelien suojavarusteiksi. Toisella olalla istuu järki ja muistuttaa kaapeista löytyvistä varusteista ja toisen olan sarvekas pikkukaveri houkuttelee tilaamaan houkuttelevia ihanuuksia. Miksi, oi miksi, tulee jemmattua vaatteita?!? Tässä sitä nyt taas ollaan...

Mitäs teille kuuluu? Onko välikausikuumetta liikkeellä sielläkin suunnalla?

Virkistävää viikonloppua!

Vahteristonemäntä

10 kommenttia:

  1. Hihii, välikausikuumetta 😊. Se kettukuosi on muuten eka molo, mikä on todella tehnyt vaikutuksen minuun. Olen keräillyt vuosia kettuaiheisia juttuja ja nyt tuli tuo... En osta silti kun ei tarvita. Jos sitä sais t-paitana, ois pakko ostaa kesäksi. Vanhat välikausivaatteet mahtuu ainakin kevään. Nyt ei siis tarpeita.
    -T-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihailtavaa tahdonlujuutta lempikuosin äärellä! ;)

      Mullakin on jonkinasteinen erityissuhde kettuihin, vaikken ole kettuteemaa erityisesti keräillytkään. Isoveikka punertavine hiuksineen ja oveline ilmeineen on aina ollut minun "ketunpoikani".

      Näytin kuvia kettutakista molemmille pojille ja kovasti innostuivat kumpikin eläinkuosista. Eikä tullut isommalta edes kysymystä, että eikö olis jotain vihaista sutta tms. Lisää vettä myllyyn...

      Tuo kuosi olisikin tosi hieno t-paitana! Hyvä ajatus. Eihän sitä tiedä, vaikka olisi vielä tulossakin. Luulisi että tulisi ainakin pipo ja hanskat? Vai oliko tässä jo koko molon kevät/kesä? En tiedä. Ihmettelen myös, ettei uivia tiikereitä ommeltu välikausitakiksi. Itse tosin tykkään tästä kettukuosista enemmän jo värienkin puolesta.

      Saa nähdä, pitääkö tässä ryhtyä vielä ketunmetsästykseen vai voittaako lopulta järki. En lupaa mitään, mutta ainakin nukun ensin yön yli!

      Poista
  2. Ja kelkka on tosiaan hyvä apu opettelussa. Tuommoinen on vielä potkukelkkaa parempi, kun on lyhyet jalakset taaksepäin.

    -T-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut. Potkukelkan pitkät jalakset olisivat tosiaan sivupotkujen tiellä.

      Jäähalleissa/luistelukouluissa käytetään oikein tarkoitusta varten suunniteltuja "luistelutukia", jotka ovat varmaan se toimivin/ergonomisin ratkaisu. Mutta ilmankin taatusti pärjää - tai sitten olemassa olevaa kelkkaa apuna käyttäen. Tällä kelkalla kuljetetaan meillä lähinnä polttopuita.

      Poista
  3. Meillä on kans saatu pojat luistimille tänä talvena, kun edeltävinä se oli ihan toivotonta. Eskarilainen oppi samantien ja pienimmäinenkin pysyy omillaan pystyssä - kai se aika vaan teki tehtävänsä :)

    Mulla ei ole välikausikuumetta, eikä taida olla mitään tarpeitakaan, toivon ainakin :D Sen sijaan hikoilen ajatellessani tulevaa reissua, miten päästään liikkeelle kaikkien suksien ja laukkujen kanssa, ja pitäisikö jättää käsilaukku kokonaan kotiin ja hankkia joku reppu jne. Vähän tuli taas yllättäen tämä, aika on kulunut niin nopeasti, eikä tässä ole enää kun viikko aikaa ihmetellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se taitaa olla monessakin asiassa ja taidossa, että juttu onnistuu, kun aika on kypsä. Siltä tosiaan tuntuu tämän luistelunkin suhteen. Kiva, että teilläkin on uusi taito hallussa :)

      Teillä on mukava reissu tiedossa, mutta se tietysti vaatii omat järjestelynsä arjen pyörittämisen ohella. Tsemppiä siihen! Minä olen luopunut aikalailla käsilaukun käytöstä lasten kanssa liikkuessa - reppuun mahtuu käsilaukun kamat ja paljon muutakin tarpeellista ;) Lisäksi reppu jättää kädet oikeasti vapaiksi, mitä käsilaukku ei välttämättä tee. Löysin sittarista edullisen, hyvin selkään istuvan ja toimivan repun alesta viime vuonna ja on kyllä ollut yksi parhaita hankintoja vähään aikaan.

      Poista
  4. Meilläkin harjoiteltiin muutama vuosi sitten luistelua kelkan kanssa. Taisivat päiväkodissakin parin polkukelkan voimin harjoitella luistelutouhuja :) Meillä on kans tällä hetkellä pienehköä välikausivermekuumetta ilmassa. Ihan niin kuin Villervalla olisi sotkenut ostolakkokuvioitakin tässä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kelkasta on tosiaan moneksi :) Ja päiväkodissa, jossa pystyssä pitelijöitä on huomattavan vähän suhteessa jäällä säntäileviin ja muksahteleviin tenaviin, ovatkelkat varmasti enemmän kuin tarpeen.

      Kiva kuulla, etten ole ainoa välikausimallistoista seonnut äiti-ihminen ;) Vai että Villervallaa tällä kerralla...? Mitäs niistä? Wetterithän ne mursivat lakon eikös niin? ;)

      Poista
  5. Mulla on välikauden kanssa pakka ihan sekaisin. Ajattelin, etten osta tänä keväänä mitään - siis oikeesti yhtään mitään. Mutta pyh ja pah... Kävin pieniä läpi ja jos ne saisi matkaan niin voisi investoida uutta. En jaksa ihan kaikkea isomman vanhaa pienemmälle jemmata, jonkun setin kuitenkin joka koosta - vähän kuin pahanpäivän varalle :)

    Mun tekis mieli kans laittaa Villervallalle tilausta, tai siis Skidiin. Farkkutakki isommalle, asusteita molemmille ja pienemmälle turkoosi tähtitakki. Ihanan kallista.... :D

    Bongasin muuten, että Ratkiriemussa on tota Foxia 140 kokoon asti. Ja Punavuoren Peikossa oli kans vielä jäljellä koko 140. Sitä 134 näissä ei oo :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaapa tutulle. Niin se kevät vie mennessään! ;)

      Minullakin on tapana säästää isomman ulkovaatteita pienemmälle yksi setti per koko. Jää sitten tilaa vielä näille hurahduksille :D

      Lapsimessut on taas huhtikuun puolivälissä Helsingissä. Yritän keskittää hankintoja sinne, kun ainakin sisävaatteista (erityisesti Villervalla) on silloin hyviä alennuksia. Teille tuo tapahtuma on kyllä valitettavan kaukana.

      Kiitos vinkeistä Foxin suhteen :) Eilen tuli surffattuakin noita kokoja oikein urakalla.

      Poista

Kommentti sinulta kivalta tuntuisi, anonyyminäkin onnistuisi! :)