torstai 26. helmikuuta 2015

Vesitipun taikaa






Jäin tässä eräänä päivänä seuraamaan, kuinka pikkuveikka leikki ränniputkesta tippuvan sulamisveden kanssa. Hän oli poiminut läheltä pitkän kasvinvarren, jota hän omien sanojensa mukaan "vesitti" syöksytorven alla. Poika viihtyi tässä puuhassaan pitkään, eikä kaivannut edes äidin seuraa.

Mieleeni tuli valokuva, jossa itse olen polvistuneena niinikään samanlaisen rännin juurelle ja poimin lapiolla katolta valuvaa vettä ämpäriin. Lapiollinen kerrallaan. Minullakin oli päällä Reiman haalari. Silloin tarvittiin lisäksi kurahousut ja -hanskat. Tänä päivänä päästään vähemmällä pukemisella, kun vaatteissa on kosteussuojakalvot.

Ehdotin pikkuveikalle ämpärin ja lapion hakemista aitasta ja pienet kasvot kirkastuivat: leikkihän saisi aivan uusia ulottuvuuksia! Etsimme tarvittavat hiekkalelut aitan perältä ja poika jatkoi vesileikkiään. Ämpäri muuttui pian kattilaksi ja sen pohjalle alkoi muodostua erilaisia herkkuruokia, joita tarjoiltiin aika ajoin äidin maisteltavaksi lusikaksi muuttuneella lapiolla.

Katselin kameran takaa kuopukseni keskittynyttä touhua ja mietin, miten vähän tarvitaan hyvään leikkiin: tippuva vesi riittää.

Reimatec Zapp haalari (2013), Reimatec rukkaset (2013), Lumula pipo (2014) ja Reimatec kengät (2013).

Lumet tuntuvat sulavan nyt vauhdilla ja kevät taitaa tosiaan tehdä tuloaan muutamaa viikkoa aikataulusta edellä. Jäikö ikävä hohtavia hankia vai saako kevät jo tulla? Leikitäänkö teillä mielellään vesileikkejä? Kurahanskoilla vai kalvokäsineillä?

Leppoisaa loppuviikkoa!

Vahteristonemäntä



6 kommenttia:

  1. Just samat leikit, toppakamat vielä :) hyvin on vettä pitänyt. Meillä isompi on jo toista talvea viihtynyt loistavasti omissa oloissaan ulkona :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsen mielikuvitus luo yksinkertaisista aineksistakin hauskan leikin :)

      Olen aina ihaillut, miten teidän isompi poika viihtyy ulkona itsekseenkin. Tosi hieno juttu.

      Meillä ei eskarilainenkaan suostu olemaan vielä yksin pihalla. Kahdestaan veljekset sentään voivat olla vähän aikaa ulkona, mutta aika nopsaan siellä tarvitaan aikuista välien selvittelijäksi...

      Poista
    2. Meidän eskarilainen on ollut jo kauan...ehkä jo alle 5-vuotiaasta itsekseen kotipihalla. Ja mökillä viihtynyt omissa leikeissään yksin. Johtuisko siitä että on ainoa lapsi. On ollut pakko oppia olemaan myös yksin. Myös kotona sisällä puuhailee paljon omiaan. Toki tarvitsee myös seuraa ja vaatii sitä.
      -T-

      Poista
    3. Hieno homma :)

      Varmasti sekin vaikuttaa, että on ainoa lapsi, mutta toki tämä on myös luonnekysymys. Toiset viihtyvät hyvin itsekseenkin ja toiset tarvitsevat jatkuvasti seuraa tai tukea ja turvaa.

      Poista
  2. Meilläkin on jo kura sohjoleikit alkaneet ja usein kyllä herra 4v vaatii vanhemmat seurakseen.hanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan ihmeen keväistä näin helmikuun lopulla. Saa nähdä, tuoko maaliskuu pyryt tullessaan vai onko meillä edessä ennätyspitkä välikausi kuraisten vaatteiden pesuralleineen.

      Tutulta kuulostaa, että nelivuotias vaatii yhä vanhempien seuraa leikkeihinsä. Isoveikka alkoi leikkiä itsekseen pidempiä aikoja vasta nyt eskarivuonna, kun motoriikka alkoi riittää pikkulegoihin ja Aku Ankat alkoivat kiinnostaa poikaa kovasti. Ulkona ei kuitenkaan suostu vielä yksin olemaan, vaan vaatii ainakin pikkuveikan seurakseen. Mieluiten hän leikkisi vanhempien kanssa, jos ikäistä leikkiseuraa ei ole saatavilla (kuten tilanne yleensä on päiväkodin ulkopuolella).

      Poista

Kommentti sinulta kivalta tuntuisi, anonyyminäkin onnistuisi! :)