4 v kaverisynttärit

Nyt on suorastaan huono omatunto siitä, miten helpolla rykäisin kasaan nämä pikkuveikan ensimmäiset kaverisynttärit verrattuna isoveikan marraskuisiin kuusivuotiskemuihin. Kattauksen ja koristelun spiderman-teema johtuu yksinkertaisesti siitä, että hämähäkkimiesaiheisen, Tiimarin loppuunmyyntialesta jemmatun juhlatarvikesetin löysin sopivasti vaatehuoneen perältä.

En  edes leiponut mitään näitä juhlia varten ja se oli itseasiassa juuri oikea ratkaisu: pienille vieraille maistuivat lähinnä keksit ja jäätelöpuikot. Kaupasta haettua sacherkakkua söi vain päivänsankari itse, jonka suosikkileivonnainen kyseinen suklaakakku on. Munavoipiirakat ovat omien poikieni herkkua, mutta juuri ennen juhlia iltaruuan syöneitä juhlavieraita ne eivät kiinnostaneet.

Menu oli seuraavanlainen:

• Sacherkakku
• Jäätelöpuikot
• Karnevaalikeksit ja suklaatäytekeksit
• Jättivaahtokarkit
• Popcorn
• Pienet karjalanpiirakat ja munavoi
• Punaista ja vihreää mehua

Vierasjoukko kutistui lopulta viidestä kahteen lapseen yhden lomamatkalla olevan ja kahden vieraaseen paikkaan tulemista liikaa ujostelevan päiväkotikaverin vuoksi. Ajankohta ei siis ollutkaan ongelma, kuten pelkäsin. Lupasin jo kutsussa, että pienet vieraat saavat ottaa mukaan vanhemman tueksi ja turvaksi, jos kovasti jännittää, sillä onhan nelivuotias vielä kovin pieni kyläilemään yksin vieraassa paikassa. Mutta kai se menee niin, että ei sitten haluta tulla vanhemman kanssakaan, jos ei yksin uskaltauduta. Onneksi pikkuveikka ei kokenut pieniä juhliaan mitenkään suppeiksi: tärkeintä oli saada kaksi parasta päiväkotikaveria meille leikkimään ja herkutella.

Nelivuotias sankari sai kavereiltaan lahjaksi legopakkauksen ja kivoja kesäleluja. Kovasti olivat mieluisia nämä kaverilahjat. Olimme etukäteen keskustelleet lahjan merkityksestä ja siitä, miten jokaista (myös itselle ei niin mieluista) lahjaa arvostetaan ja suhtaudutaan positiivisesti. Kivasti nuoriherra osasikin ottaa vieraat lahjoineen vastaan ja kiittää.

Isoveikkaa juhlat tuntuivat jännittävän päivänsankaria enemmän, mutta hyvin hänkin malttoi käyttäytyä varsinaisen juhla-ajan, vaikka muuten h-hetken odottelu olikin aikamoista riehumista. Itse juhlat olivat kuulemma isoveikan mielestä vähän tylsät: ilmeisesti siksi, että  suunniteltu ohjelma ei oikein toiminut pienille vieraille, eikä poika saanut siten kilpailuhenkeä aikaiseksi.

Ensimmäiseksi ohjelmanumeroksi oli kaavailtu yksinkertaista temppurataa, jossa ryömitään tuolien ali/kiivetään yli, roikutaan renkaissa ja heitetään angry-pehmoja pahvilaatikkoon. Kumpikaan vieraista ei uskaltautunut kokeilemaan mitään radan vaiheista, vaikka pieni isäntä näytti mallia ja isoveikka yritti rohkaista omalla esimerkillään. Vieraina olevat lapset halusivat leikkiä autoilla, koko ajan. Isäntäväen mielestä hieman hämmentävää, mutta aivan ymmärrettävää: uudessa kyläpaikassa lasta kiinnostavat aina itselle uudet lelut.

Toinen aktiviteetti sai vieraatkin lopulta mukaan, muttei mitenkään riemusta kiljuen. Onginnan saaliit taisivat houkuttaa siinä määrin, että kannatti jättää hetkeksi autoleikit sivuun ja tulla kokeilemaan kalaonnea. Koukkuun tarttuneet pikkuautot, tarrat ja tikkarit sai lopuksi pujottaa omalla nimellä varustettuun, pieneen pussukkaan ja viedä kotiin. Kumma, miten nuo pussukat ja niiden sisällöt onnistutaan joka kerta sotkemaan, vaikka äiti on kuinka yrittänyt organisoida...

Puolitoista tuntia kului todella vauhdilla, sillä vieraat viihdyttivät itse itseään, eikä minkäänlaista riehumista tai sokerihumalassa häsläämistä ilmennyt. Kotiinlähtöaikaan pelattiin hetki sählyä pihalla. Juhlat olisivat saaneet kestää aivan hyvin pari tuntia, sillä ulkoiluun ja leikkiin ylipäätään ei jäänyt tarpeeksi aikaa. Päätimme juhlien kestoksi 1,5 h, sillä ajattelimme pienien vieraiden väsyvän nopeammin kuin eskari-ikäisten, mutta näin pienellä juhlijajoukolla kekkerit eivät väsyttäneet ketään liiaksi. Ihmeen kevyet kaverisynttärit, täytyy sanoa.

Silti on ihan mahtavaa, että viikonloppu on edessä, sillä tämä viikko on ollut varsin toiminnan- ja vierailujentäyteinen. Viikonloppuna ollaan kotosalla ilman sen suurempia suunnitelmia ja haetaan ilmeisesti halkokuorma isomummilta.

Aurinkoista ja mahdollisimman lämmintä viikonloppua toivotellen,

Vahteristonemäntä / Toivottoman oivallista! -bloggari