maanantai 25. huhtikuuta 2016

Lapsimessut legopaketin takaa tarkastellen


Lapsimessuretki toteutui tänäkin vuonna, vaikka aluksi näyttikin heikolta. Ensimmäisessä työharjoittelussa itsensä uuvuttanut äiti-ihminen ei meinannut innostua ollenkaan koko messutouhusta, mutta asiakkailta hyvää palautetta saaneena ja voimaantuneena päätti lopulta raahata mukaan vielä jälkikasvunsakin, kun pojat niin kauniisti mankuivat. Junaseisakkeelle kurvattiin siis ihan toisenlaisin tavoittein kuin aiempina keväinä: nyt lähdettiin näyttämään pojille, mitkä ne sellaiset messut ovat.

Jälkiviisaana voin todeta, että olisi kannattanut suunnitella paremmin tätä messupäivää, kun oli liikkeellä lasten kanssa. Vaikkei meillä enää olekaan ihan pieniä poikasia, joiden täyttö- ja tyhjennystoiminnot on tapahduttava minuutilleen, on kaikkien mielenrauhan kannalta helpompaa, kun on tehty etukäteen jonkinlainen messupäivän ajankäyttösuunnitelma ja prioriteettilista.

Messupäivän olisi voinut myös ajoittaa alkamaan varhemmin eli äiti olisi voinut nipistää hieman kauneusunistaan. Mutta kuten totesin, messuille lähteminen oli epävarmaa ihan viime metreille saakka, ja siksi tämä retki toteutui kaikinpuolin ex tempore -meiningillä ja tällaisen kaavoihin kangistuneen oli oikeastaan vain positiivista huomata senkin onnistuvan.


Junassa jännitys kihisi ja veljesten oli miltei mahdotonta pysyä penkeissään ja poissa toistensa kimpusta. En ymmärrä, miten en ollut varannut pojille mitään lukemista matkalle! Repusta löytyi sentään pientä evästä ja nehän piti tietysti syödä heti, kun juna nytkähti liikkeelle. Onneksi vaunussa oli muitakin lapsellisia ja levottomia.

Isoveikka oli koko reissun ajan levottomampi kuin veljensä, vaikka kuopuksella ei ollut aiempaa kokemusta messuista ja jo pelkkä Pasilan asema tunneleineen olisi varmasti riittänyt pienemmän messuelämykseksi. Pikkuveikka kysyikin laiturilta tunneliin siirryttäessä, että onko tämä nyt se messuhalli. Ei kulta, ei olla vieläkään perillä. Pisteet reippaalle pikkumiehelle pitkästä päivästä suoriutumisesta.


"Miten voi olla näin paljon ihmisiä?" hämmästelivät maalaispojat. "Äiti, laita se kamera pois, mennään jo!"


Isoveikka oli selvästi asennoitunut Lapsimessuihin kahdella periaatteella: ostetaan Legoja ja mätetään nonstoppina herkkuja. Kolmas periaate taisi olla, että äitin vaatejutut on sitten ihan tyhmiä.

Hattaraa ostettiinkin heti alkuun ja katsastettiin legopuodin tarjonta, joka osoittautui harmillisen niukaksi meidän muovipalikkamaisterin makuun. Niin poikani, nämä nyt ovat lapsimessut, eikä mikään lelukauppa...

Isoveikka oli saanut luvan ottaa omaa rahaa mukaan, että voisi hankkia messuilta mieluisen lelun (lue: keskikokoisen legopakkauksen). Pikkuveikka löysi samantien itselleen mieluisen Ninjago Legon ja ilmapiiri alkoi kiristyä, kun isoveikalle ei löynyt mitään oikeasti kiinnostavaa. Messujen muukin lelutarjonta oli lähinnä taaperoille suunnattu. Olisiko lelutarjonta ollut suppeampi kuin edellisinä vuosina vai enkö ole aiemmin kiinnittänyt asiaan edes huomiota lastenvaatestandien välissä posket punaisina poukkoillessani?

Neuvoin isoveikkaa säästämään varatut rahat ja ostamaan toisen kerran jotain oikeasti mieluista. Turha ostaa vain jotain pelkän ostopäätöksen takia. Nuori herra mökötti ja kiukutteli, raahasi mielenosoituksellisesti jalkojaan. Eihän se ole sama, jos ostaa sen Legon jonain toisena päivänä. Ja milloin se päivä edes sitten on?!? Kun juuri TÄNÄÄN on se kauan odotettu ostospäivä. Ihan tyhmät koko messut!

Kierreltyämme hetken lastenvaatteiden luona ja palattuamme bumerangina lelujen luo, isoveikka osti erään jotakuinkin kelvollisen legopakkauksen ja päivä kirkastui. Vaikkei siinä hankinnassa mitään järkeä ollutkaan. Mutta nyt äiti sai hetkeksi rauhan katsoa lastenvaatteita, kun molemmat sällit hipelöivät uusia, maagisia muovipalikkalootiaan. On noilla Legoilla ihmeellinen voima!


Metsolan standi oli totuttuun tapaan suuri ja tilava. Paljon uutta kivaa, jos vaan olisi ollut mahdollisuuksia alkaa penkomaan rauhassa. Jotain pääsi sentään meidän shopperin kyytiinkin.



Gugguun messuosastolla kävi tunnetusti vilske. En edes yrittänyt ahtautua joukkoon. Meillä on ollut Gugguulta vain parit alesta napatut shortsit, jotka kieltämättä olivat huippulaatuiset. Turhan kalliita tuotteita kuitenkin minun makuuni. Ja poikien makuun "kuvattomia".

Messuilla tassuttelevat hahmot olivat isoveikan mieleen. Päivän aikana nähtiin monenlaista eläintä ja ötökkää. Pikkuveikka ei edelleenkään ole varma, miten suhtautuisi noihin kummajaisiin ja katseli niitä turvallisesti äidin kainalosta.



"Miks täällä on näin paljon ihmisiä...? Mä en jaksa enää kävellä...miks missään ei ole penkkejä???" Onneksi tämä osasto oli siinä lastenvaatemeren vieressä ja alusta pitäen väsynyt isoveikka sai huilata. Lopulta hän pötkötti osastolla olevassa parvisängyssä. Ihania lastenkalusteita muuten, nimeä en valitettavasti muista.

Isommille lapsille olisin kaivannut messuilla jotain liikunnallista aktiviteettia hitaan ruuhkassa kävelemisen vastapainoksi ja virkistykseksi. Vai oliko siellä, muttemme osuneet kohdalle?

Samaan aikaan järjestettyjen lemmikkimessujen karvaiset messuttelijat kävimme rapsuttelemassa ihan ajan kanssa ja pojat olivat haltioissaan. Olipa mukava, että eläimiä sai koskettaa. Lemmikkikuume senkun nousi. Tuolla lemmikkiosastolla koin, että me kaikki viihdyimme. Erittäin hyvä idea pitää nämä messut samaan aikaan Lapsimessujen kanssa.



Tässä kuvassa huilaamme ja lepuutamme jalkojamme lehdistölle ja bloggareille (pääsy blogipassilla) varatussa tilassa, jonne saimme jättää päällysvaatteet messukierroksen ajaksi. Pojat hyödynsivät tarjolla olevia keksejä ja karkkeja aina, kun äidin silmä vältti ja sokerihumalainen pikkuveikka ei taaskaan meinannut pysyä tuolillaan. Itsekin sain juoda rauhassa kupin teetä poikien seurustellessa naapuripöydän tyttöjen kanssa. Plussaa tämän tilan vieressä olevista suurista ja siisteistä wc-tiloista, joissa oli aina tilaa.

Ruokailun kuittasimme messupäivänä pikaisilla hotdogeilla ja panineilla messukeskuksen ravintolakäytävällä. Kävelemisestä ja ruuhkasta väsyneiden ja nälkäisten lasten kanssa en kokenut tarvetta lähteä jonottamaan minnekään, vaan nappasimme syötävää ensimmäisestä jonottomasta paikasta, mikä eteen tuli.


Kaikkensa antaneet pojat odottavat kotiin vievää junaa Pasilassa. Tässä kohtaa olin juuri ostanut liput viereisestä automaatista ja ihmetellyt, miten lippujen hinta oli puolet siitä, mitä menomatkalla junasta ostaen. No, kieltämättä menomatka oli noin 10 km pidempi kuin paluumatka, sillä nousimme junaan eri asemalta, mutta silti. Ihmeellistä hinnoittelua. Ja joo, tiedän, että junasta on kaikkein kalleinta hankkia lippu, mutta en arvannut hintaeroa noin huimaksi.

Tankattiin vielä jäätelöt ennen kotimatkaa, että jaksettiin odottaa kotiin pääsyä ja iltapalaa. Tankkaus tulikin heti tarpeeseen, kun alkumatkasta juna oli niin täynnä, ettei mahduttu edes istumaan.


Tässäkö kaikki ostokset?!? Kyllä vaan: tässä ovat tämänkertaiset messulöydöt, kun mukana oli yksi ekaa kertaa messuileva 4-vuotias ja yksi vastarannankiiski-koululainen. Toisaalta matkanjohtajana toimi äiti, joka ei ole viime aikoina jaksanut/ehtinyt/viitsinyt hössöttää muutenkaan lastenvaatteista. On menty pitkälti järkiratkaisuin ja puettu päälle sitä, mitä kaapista löytyy.

Pikkuveikka sai messulöytöinä Metsolan iki-ihanan Pupu Tupuna t-paidan, jonka kuosi on pojan lempparikirjasta Pupu Tupunan syntymäpäivät (jota itsekin luetutin lapsena hiirenkorville asti). Monta kertaa netistä katselemani punaiset Blaa!:n baggymalliset colleget valitsin mukavalla messualella koossa 122/128 pikkuveikan pitkäksi venähtäneisiin kinttuihin. Samaiset laadukkaat colleget hankittiin myös monista housuistaan ulos kasvaneelle isoveikalle ja hänelle ostin myös kesän vakiopöksyt Villervallan canvakset, joissa on taas niin herkullisia värejä.

Kuvassa näkyvät pikkuesineet ovat eläinaiheisia pyörän soittokelloja. Tämän sarjan pyöräilykypärät olisimme ostaneet messuilta, mutta tarjolla oli vain pieniä kokoja.

Messut kieltämättä herättelivät uinuvaa lastenvaatemaanikkoa tuomalla nenän eteen rekkikaupalla toinen toistaan ihanampia lasten kesävaatteita houkuttelevasti esillepantuna. Huomaan tehneeni viikonlopun aikana pari lastenvaatetilausta pitkästä aikaa. Lapsimessuilla poissaolollaan loistaneelta Reimalta tilasin pikkuveikalle päiväkotiin uudet kurahousut ja -hanskoja, kun uudistuneessa reimashopissa on niistä clubiale. Reimashopissa on muuten postikuluttomuus kuun loppuun saakka. Tenavalinnan alekoodilla posti tuo pojille pari herkullista Molon kesäpaitaa, joita on taas niin monta ihanaa, että oli vaikea valita!

Miltäs messut näyttivät teidän silmissänne (jos kävitte)? Oletteko kartoittaneet lasten kesävaatteita? Tai tehneet löytöjä viime aikoina? Millaisia vappusuunnitelmia teillä on?

Mukavaa, keväistä viikonalkua! Vappua kohti jo mennään!

Vahteristonemäntä / Toivottoman oivallista! -bloggari

9 kommenttia:

  1. Ei tullut vieläkään messuiltua, mutta jos olisi tullut niin olisin varmaan parin tonnin budjetin tarvinnut :D

    Nyt oon siivonnu (taas!) poikien kaappia ja laittanut paljon myyntiin pientä vaatetta. Ajatuksena pamauttaa kesällä sitten kunnolla uutta taas talvea vasten :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos äiti-ihminen pääsee yksin messuille, siellä voi saada kulumaan rahaa ihan mukavasti ;) Mutta messut vaikuttivat tosiaan pienemmille, kuin edellisinä vuosina ja samanlaisilla tarjouksilla saa lastenvaatteita netistäkin. Toki se livehipelöinti on eri juttu kuin netistä selailu.

      Kaappien siivoilu olisi taas ajankohtaista täälläkin. Keväältä jäi opiskelukiireiden takia kirpparipöytä ottamatta, pari nettiin laitettua ulkovaatetta meni mukavasti kaupaksi.

      Kiva, kun monilla lastenvaatteilla on mukiinmenevä jälleenmyyntiarvo ja pieneksi jääneitä myymällä voi hankkia taas uutta tilalle :)

      Poista
  2. Monesta paikasta olen lukenut, että messut kutistuu vuosi vuodelta, joten ei harmita ettei tullut lähdettyä. Enkä varmaan enää menekään, siellä on muutenkin niin paljon pienille suunnattuja juttuja.
    Nostan hattua, että lähdit lasten kanssa - minusta se ei ole ollenkaan houkutteleva vaihtoehto! :D Mutta minä inhoankin tungoksia, ja siihen jos lisää muutaman vilkkaan lapsen, niin voi ahdistus!
    Nyt on mulla ollut pitkään hiljaista shoppailurintamalla. Aktivoiduin tilaamaan Reimalta nilkkurit pojille. T-paitojahan hamstrasin aiemmin, joten toivon mukaan kesäkamat on kunnossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siltä tosiaan vaikutti, että moni lastenvaatepuoti ja -valmistaja oli jäänyt messuilta pois. Toki uusiakin oli mukana, mutta kuten jo edellä mainitsin, ei minulla riittänyt tällä kokoonpanolla rahkeita tutkistella uutuuksia.

      Heh...joo, ryhmämatka lapsimessuille ei ollut tosiaan mikään rentoutusreissu, mutta tulipa tehtyä. Itseasiassa osasin ottaa lunkimmin, mitä etukäteenn pelkäsin. Ilmeisesti olin niin raatona rankasta vaikkakin antoisasta työharjoittelusta, että yhdet lapsimessut kahden poikasen kanssa menivät lähinnä huumorilla! :D

      Wettereitäkö siis tilasit Reimalta? Mitäs olette tykänneet?

      Poista
  3. Se Model Expo on takuuvarma hitti poikien kanssa, kun vielä Lego-faneja ovat. Ette käyneet? Me viihdyttiin lemmikkien ja lapsimessujen lisäksi siellä pojan kans, niin kuin aiempinakin vuosina. Ja olihan siellä liikuntajuttuja lapsille, mutta järkyttävä jonotus niihin.
    -T-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei me tosiaan käyty siellä Model Expossa, ainoastaan Lapsimessuilla ja Pet Expossa (lemmikkimessut). Tiesin, että siellä Model Expossa olisi ollut pienoismalleja, kun käytiin aikanaan isoveikan vauva-aikana myös noilla messuilla. Mutta että Legoja - siitä en tiennyt! Päädyttiin sen sijaan rapsuttelemaan eläimiä, joka oli oikein mukavaa sekin. Ja koitanäyttelyn seuraaminen oli pojista mukavaa.

      Harmi, ettei törmätty, vaikka yhtä aikaa oltiin!

      Poista
    2. Joo siellä oli upeita legoista tehtyjä maailmoita.
      T

      Poista
    3. Eikä!?! Ensi vuonna täytyy suunnata pienoismallipuolelle (siis jos otan poikaset mukaan messuilemaan).

      Meillä odotetaan kesäkuun 4. päivää kuin kuuta nousevaa, kun isi on luvannut koulun päättymisen kunniaksi pojille uudet legopaketit ;)

      Poista

Kommentti sinulta kivalta tuntuisi, anonyyminäkin onnistuisi! :)