tiistai 30. heinäkuuta 2013

Reppu ja reissumies

 
Heinäkuu kääntyy pian elokuuksi ja lomakausi lähenee loppuaan. Mainokset esittelevät koulutarvikkeita ja päiväkotiin tai kerhoon lähtijätkin tarvitsevat jotain uutta - ehkäpä repun?
 
Esikoiseni (isoveikka, 4,5 v) aloittaa päiväkodissa "osa-aikaisena"'ensi viikolla. Käymme tutustumassa paikkaan tulevana perjantaina. Tämä alkaa nyt todellistua!  Äitiä jännittää kaikkein eniten ja voitte kuvitella, miltä tuntui, kun poika inahti surkeasti päiväkotiin lähdön nyt todellistuessa "En mä ole vielä niin iso..." :/ Huh...
 
Järjellä tiedän, että hän on riittävän iso ja kaipaa jo kovasti ikäistään seuraa ja enemmän toimintaa sekä haasteita kuin kotipäivät äidin ja huomattavasti nuoremman pikkuveikan kanssa tässä lapsiperheettömässä naapurustossa tarjoavat. Mutta sydämeen särkee jo nyt, kun näen mielessäni hänen vakavat kasvonsa ja lyyhistyneen olemuksensa, kun ensimmäisenä aamuna viemme hänet pikkuveikan kanssa päiväkotiin. Ja lähdemme pikkuveikan kanssa takaisin kotiin! (Näin siis, kunnes työllistyn. Haku päällä ja haastattelutuloksia odotellaan edelleen...) Ehkä on parempi, että isi vie ekana aamuna...Miksi pitää aina maalailla mielessään jotain surkukuvia?!? Ehkä poika kirmaa iloisena uusien lelujen ja toisen lasten luo? :)

Mutta takaisin aiheeseen, eli reppuun. Se edustaa nyt jonkinlaista siirtymäriittisymbolia. Päiväkotireppu. Sellainen ilmeisesti tarvitaan. Pikkuveikka voisi periä kerhorepun.

Surffailin muutamia hauskoja eläinaiheisia malleja ja otin mukaan myös pari poikaa itseään luultavasti enemmän kiinnostavaa "hurjempaa" versiota. Mitäs tykkäätte? Ensimmäinen kettureppu ja tuossa alla oleva pöllöreppu ovat nyt alennuksessa Anton&Ninassa, hinta 14,95 (norm. 19,95).

 

(kuvat Anton&Nina verkkokaupasta)



Apina ja pingviini ovat Citymarketin valikoimasta (kuvat Citymarketin verkkokaupasta), hinta 26,90.. Tuo pingviinireppu vetoaa minuun ehkä eniten, kun pojan rakas unilelukin on pingviini :) Söpö reppu!





Alpinen haireppu (27,99) ja Legon Chima-reppu (29,99) olisivat varmasti enemmän pojan itsensä mieleisiä. Nämä ovat myynnissä BR-leluissa. Kuvat BR-lelujen verkkokaupasta.

Mitä päiväkotireppuun pitää mahtua? Mitä muuta pitää huomioida? Vinkkejä? Vaatteita pitäisi ainakin nimikoida...on siinäkin urakka!


t. muutosstressissä kieriskelevä Vahteristonemäntä

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Reiman päiväkotiuskottavaa kerrospukeutumista


Reimalla puhaltavat uudet tuulet tänä syksynä, kuten olemme saaneet Reiman facebookista ja useista blogeista lukea. Mutta yllätyksiä riittää edelleen: syksyn mallistossa on myös aivan uusia Play Jersey-sisävaatteita!

Näitä on kaivattu! Kotona voi hyvin kirmailla halutessaan pelkässä teknisessä kerrastossa ja lisätä vaan väli- ja/tai kuorikerroksen ulkoilua varten. Tai vaihtaa sisävaatteet tekniseksi kerrastoksi ulos lähtiessä. Päiväkodissa ja koulussa ei vaatteidenvaihtoon tahdo löytyä aikaa, kun on kiire kavereiden perässä pihalle. Reimalla on ratkaisu: tekniset, mutta päiväkotiuskottavat Play Jersey-asut, jotka toimivat  sisätouhujen lisäksi myös reippaammissa ulkoleikeissä.

Kuvassa (Reiman facebookista) tytöllä on pallokuvioinen paita ja -leggarit ja yksivärinen tunika. Minä tykkään! :) Mitäs muut pidätte?

Heti tulee tietysti poikien äitinä mieleen, että minkähänlainen on poikien vastaava sisävaatekokonaisuus? Kenties jonkinlainen jumpsuit?

t. Vahteristonemäntä

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Kolmården: matkantekoa


Matkalla! Tiistaina 23.7. lähdimme kotoa klo 13.30 omalla autolla kohti Helsinkiä ja Viking Mariellaa. Tapasimme matkaseuramme, poikien serkun perheen, satamassa ja lähdimme yhteiselle seikkailulle kohti Ruotsin Kolmårdenia, Tukholmasta puolitoista tuntia etelään.

Tässä postauksessa esittelen matkantekoamme autolla ja laivalla, sekä hotellikuvioita Skandic Norrköping Norr-hotellissamme. Varsinaisesta Kolmårdenin eläintarhakäynnistämme ja safaripuisto-ajelusta voit lukea erillisistä postauksista.

Kotiin palasimme perjantaina 26.7. ennen puoltapäivää. Väliin mahtui monta hauskaa, yllättävää ja rankkaakin juttua, kuten lapsiperheen matkailuun yleensä kuuluukin :) Pitkiä päiviä, lyhyitä öitä ja paljon mieleenjääviä kokemuksia.

 
Merituulen henkäilyä ja auringonpaistetta. Kohta laiva lähtee! Pikkuveikka uudessa sini-valkoisessa kauluspaidassaan.


Merellä! Raikas tuuli puhaltaa, aurinko paistaa ja arki jää taakse :)


Jälkiruokapöydän antimia Foodgardenissa. Todellisuudessa söimme Ellas-ravintolassa, jossa ei tarvita pöytävarausta, sillä kaikkien ravintoloiden kaikki lapsiperheille sopivat kattaukset olivat täynnä jo ennen matkaa! Sesongin haittapuolia...Mutta tuo ravintola mahdollisti lopulta ateriavalinnat kahden eri ravintolan väliltä :) ja lapsille oli monipuolinen ja maittava oma noutopöytä.


 
Herra 4 vee jammailee lasten tanssitapahtumassa laivalla. Uusi NameIt-paita ja Angry Birds-lippis. Reima-farkut kirpparilta (milloin ne on tehneet farkkuja??).

 
 
 

 
Aamulla hytissä. Ahdasta on, mutta aina on tilaa leikkiin!


Pikkuveikan Me&I-tyyliä (canvashousut kirpparilöytö!). Sukat ja kengät vaihtui kyllä sandaaleihin, kunhan päästiin eläintarhaan ;) Säilytimme osan varusteista auton paksissa laivamatkan ajan.


Kovin on korkeat hytin kynnykset kaksivuotiaalle. Tässä kompastuttiin aika monta kertaa...

 
Toinen oli ihan mörkö ja toinen hölöhölö... :D


Eka päivä eläinpuistossa takana ja kaikki mehut viety. Matkalla hotellille.


Ei pysy veikkakaan enää hereillä. Vaikka on uusi norsu kainalossa. Vyöt miten sattuu ja tuntuu mies kasvavan jo ulos istuimestaan.

Kaipasin automatkoille lasten väliin laskeutuvaa pleksiseinää! Aina välillä pojat malttoivat leikkiä mukana olevilla pikkuautoilla ja muilla leluilla tai lueskella kirjavalikoimaansa, mutta sitten se toisen kiusaaminen taas alkoi...grr...Seuraavalla reissulla meillä on kannettava dvd-soitin! ;)


 Hotellilla viimein suihkun raikkaina. Aah! Lepäillään hetki levitetyllä vuodesohvalla ennen illallista.


Perhehuoneeseen mahtui aikuisten erillisvuoteiden lisäksi vuodesohva (johon mahtuisi jopa 2 aikuista) ja matkasänky pikkikselle. Kylpyhuone oli mukavan tilava ja suihkuun mahtui yhtä aikaa lapsen kanssa. Mutta ei ilmastointia :/


Leikkihuoneessa vatsat täytettyinä jaksaa taas touhottaa. Pikkuveikan lemppari oli tuo liukumäki, taisi olla koko reissun paras juttu!


Leikkihuoneessa riekuttiin aikuisten mukavuudenhalusta hieman liian pitkään, joten unta saatiin taas odotella...viimein pienempi vieteriukkokin simahti omaan matkapinnikseensä. Tyttöjen väriset lakanat! ;) Yökkärinä Tutan junabody.

 
Seuraavana aamuna Sigge-maskotti tuli tapaamaan pieniä matkalaisia. Hassua, miten lapset tykkää tuollaisista "örkeistä"! Pikkuveikkaa tuollainen otus tosin lähinnä pelotti.


Vielä viimeiset pomput ennen päivän koitokseen, safarille ja delfinaarioon lähtöä.


Kaksi päivää Ruotsinmaalla ovat takana ja on aika astua taas laivaan. Autolla on kyllä varsin miellyttävää hoitaa satamamuodollisuudet, kun voi jonottaa istuen, eikä tarvitse kantaa matkatavaroita! :)

Autossa voi myös syödä mäkkärin sapuskaa, syöttää sitä pienemmälle takapenkkiläiselle ja juottaa maitoa pillillä aina välillä. Pystyisiköhän matkan aikana vaihtamaan vaipan?!


Merellä jälleen. Sinne jää Tukholman ruuhka, laivalle ehtimisen paniikki (mäkkärin jono ja hidas palvelu sekä yllättävä vessatauko tarvittiin motarilla...) ja raikas merituuli puhaltaa taas!


Jokaisessa lapsiperheen kohteessa on oma "örkkinsä". Tällä kertaa hänen nimensä on "Ville Viking" ja tietysti pitää halailla :) Harmo seikkaili niin ravintoloissa kuin leikkihuoneessakin ja lapset saivat lopuksi kuunnella kaikille yhteisen iltasadun "Villen" kanssa. Hieno idea, rauhoitti mukavasti muksut :) Viimeisenä iltana kumpikin poika nukahti hyvänyöntoivotusten jälkeen!!!


Kiitos laivayhtiölle siitä, että saimme lapsille sänkyihin toimivat turvalaidat. Hytin alasängyissähän ei ole minkäänlaista laitaa. Ei siis tarvinut pelätä, että poikaset putoavat sängyistään. Pikkuveikalle ei nimittäin enää annettu laivan pinnistä (kuten oletin), kun on kuulemma liian iso siihen. Turvalaidat saimme pyytämällä hyttiemänniltä laivaan tullessa ja paluumatkalla laidat järjestyivät vielä hetki ennen nukkumaanmenoakin :)


Isoveikan oma suosikkihahmon mukainen kapsäkki! ;) Oli muuten kätevää, kun lapsi pystyi itse liikuttelemaan laukkuaan vetokahvasta. Paitsi autokannelle vievissä, hyyyvin kapeissa ja jyrkissä portaissa oli hieman haasteita tämän porukan ja matkatavaroisen kanssa...

Kolmårdenista ostettu delfiini on nyt "mun lempparipehmo" :) (kunnes tulee joku uudempi...)


Matkamuistoja ihollakin. Scandic-hotelli jakoi lapsille "Sigge"-pikatatuointeja, jotka olivat isoveikan mielestä erittäin cool ;)

Isoveikka huokaisi kotimatkalla autossa: "Äiti, kiitos että mennään jo kotiin, ettei tarvi vaan koko ajan mennä jonnekin...olisin halunnut vaan leikkiä siellä hytissä." Niinpä. Lapsi ei tarvitse ihmeellistä ohjelmaa ja rasittuu jatkuvasta menosta. Parasta 4-vuotiaamme mielestä olivat delfiinit ja parivuotiaan pikkiksen lemppari oli hotellin pieni liukumäki :)


Kolmården päivä 2: safarilla

  
 
Toisena Kolmårdenpäivänä päätimme panostaa Safariin ja Delfinaarioon, sillä ne ovat eläinpuiston suosikkikohteet. Meidän oli tarkoitus käydä safarilla jo ensimmäisenä päivänä, mutta koska pääsimme kohteen luokse eläintarhan perälle vasta iltapäivällä, oli paikan vetonaulana toimivaan safariin aivan mahdoton jono. Ystävällinen henkilökunnan edustaja antoi vinkin: tulkaa varhain seuraavana aamuna ja niin me teimme. Tai varhain ja varhain, ei alueelle päässyt sisään kuin "vasta" kymmeneltä. Mutta me olimme sitten ajoissa paikalla! :)
 

"Ni är ännu i kö..."  ;) Mutta nyt jono oli ihan siedettävän pituinen ja lapsetkin jaksoivat jonottaa varsin kiltisti. Olimme jonossa ehkä vartin verran. Edellisen päivän jonosta ei olisi selvinnyt tunnissa.


Gondolit ovat jo noin lähellä. Ihan kohta päästään! :) Jännitys kuplii pienissä (ja isommissakin...) vatsoissa ja pistää jalat teputtamaan.


Nyt sitä mennään! :) Isoveikka tykkäsi ajelusta, pikkuveikkaa hieman hirvitti. Uskalsi kuitenkin olla mukana, kun sai olla tiiviisti äidin kyljessä kiinni :)


Huiiii...korkealla mennään. Kyyti oli ihanan tasaista, rauhallista ja hiljaista. Ei pelottanut. Upeita maisemia ja ihan omanlaisensa tunnelma. Hieno kokemus. Suosittelen!


Isoveikka ja samanikäinen serkkunsa tykkäsivät radan kääntölaitteesta, joka vastasi reissun huvipuisto-osuutta, kun häkkyrä käänteli gondoliamme. Näitä käännöksiä oli muutamia reitin varrella ja ne aiheuttivat aina riemunkiljahduksia (ja pelonsekaisia kiljahduksia osassa ryhmämme aikuisia...).


Lähestymme Kirahvilaumaa, joka herkutteli puunoksilla. Laumassa oli eri ikäisiä ja -kokoisia pitkäkauloja. Upeita luontokappaleita. Ollessani lapsi, kirahveja pääsi syöttämään eläintarhan puolella. Ovatkohan kesyyntyneet liiaksi, kun ovat "joutuneet" safarin puolelle?




Karhut näkyivät ilahduttavan hyvin tällä safarilla. Metsikössä tallusteli niin isoja mesikämmeniä kuin pieniä, leikkisiä pentujakin. Vaikuttavia eläimiä. Ja erityisen hienoa oli se, että eläimet käyttäytyivät täällä luonnollisesti, eivätkä kiertäneet apaattisina kehää, kuten joissakin eläintarhoissa.


Leijonaa mä metsästän...enkä pelkää ollenkaan! Leijonat makailivat suoraan köysiradan alla kuin odottaen jotain tipahtavan gondolista! Ovat kenties saaneet herkkupaloja joskus ;) Komeaharjainen urosleijona piilotteli leijonille rakennetun katoksen alla, joten siitä en valitettavasti saanut kuvaa.

Gondolit olivat sivuista avoimia (kalterit), joten sieltä on tosiaankin mahdollista pudottaa jotain. Avoimuus mahdollisti myös tuulen ihanan vilvoittavan puhalluksen ja luonnon äänien kuulumisen.  Gondolissa sai halutessaan kuunnella safariopastusta. Mukava juttu, että safarilla sai myös suomenkielisen selostuksen, joka kuului kiitettävän hyvin.

Safari kesti vain puolisen tuntia ja loppui siis yllättävän pian. Olisi tehnyt mieli mennä toisenkin kerran (ei maksa erikseen), muttemme sitten kuitenkaan menneet uudestaan jonoon, vaan lähdimme kohti delfiinejä.

Delfiinishow oli upea. Eläinten temput ovat samoja kuin Särkänniemessäkin (hyppy, pystyuinti, vilkutus, pallottelu, kohteeseen hyppääminen jne.), mutta täällä oli panostettu näyttävään videotaustaan, musiikkiin ja muihin efekteihin. Itseä liikutti kuitenkin eniten delfiininkouluttajien runsas yhteistyö näiden viisaiden merieläinten kanssa. Kouluttajat uivat, tanssivat ja hyppivät delfiinien seurassa läpi koko esityksen. Upeaa katseltavaa. Tästä kaikesta ei valitettavasti ole kuvamateriaalia, sillä peruskamerani ominaisuudet tulivat vastaan pimeässä, suuressa tilassa.

Kolmården päivä 1: eläintarhassa


Eka päivä Kolmårdenissa oli  rehellisesti sanoen rankka. Olimme paikan päällä noin klo 12-16 eli juuri sen kaikkein kuumimman ajan. Päivä oli helteinen, eikä tuulikaan virkistänyt. Koko ajan käveltiin eläintarhan puolella ja kaikilla oli takana huonosti nukuttu laivayö ja ainakin lapsille pitkähkö automatka (1,5 h + autossa odottelu laivassa = reilu 2 h) Tukholmasta Kolmårdeniin.

Eläintarha on suuri: portilta kauimmaiseen kohteeseen on 1,5 km pituinen ylämäkipainotteinen kävelymatka. Isoimmat ja tavoitelluimmat eläimet ovat tietysti siellä perällä...Pienimmäiselle oli toki rattaat mukana, mutta isommatkin halusivat päivän aikana välillä reppuselkään. Eläintarhassa saa vuokrata lapsille ja tavaroille vedettäviä kärryjä ja ne näyttivät olevan kävijöiden suosiossa. Kärreille ja rattaille on fiksusti omat parkkipaikkansa sellaisten kohteiden luona, joihin ei kärryillä pääse (delfinaario, safari jne).

Päästyämme eläintarhaan sisään, olikin etsittävä heti ruokapaikka, sillä lounasaika oli jo mennyt. Valitsimme loputtomalta tuntuvan jyrkän nousun jälkeisen ensimmäisen muonittamon, mikä vastaan tuli ja se oli meksikolainen pikaruokala leikkialueen reunassa. Ja luonnollisesti aivan täynnä ja pitkä jono...huh. Minä työntelin kitisevää pikkuveikkaa rattaissa ja koitin pidätellä kiukkuani, miehet jonottivat uuvahtaneina sapuskaa perheilleen ja isoveikka kulutti samanikäisen serkkunsa kanssa lasten ihme-energiaa leikkipaikassa serkun äidin pitäessä heitä silmällä.


Meidän lapsista kumpikaan ei syö tulista ruokaa ja isoveikka ei koske edes kastikkeisiin, joten jälkikasvu kuittasi meksikolaisen lounaan pelkillä nachoilla ("Jee, saadaan sipsejä!") ja mehulla/maidolla. Onneksi äiti taikoi "kokoelämälaukusta" (=hoitolaukku) pari hedelmäsosetta lisukkeeksi. Ei kai se täysipainoinen ateria ole lomalla niin tarkkaa...
 
Jos lähtisin tuonne Kolmårdeniin uudestaan, kipittäisin vaikka henkihieverissä (lapsille olisi voinut antaa autossa välipalaa tai ruokailla koko porukka eläintarhan ulkopuolellakin...) ensin sinne tarhan perille saakka, sillä siellä on enemmän ravintoloita ja muita ruokapaikkoja ja siellä ovat myös ne odotetut eläinlajit, joihin kannattaa kuluttaa eniten kallisarvoista aikaa. Vinkiksi muille, jos suunnittelette reissua! :)
 

Ensimmäinen vastaan tuleva eläinlaji oli susi. Siellä ne pötköttelivät puiden katveessa omassa isossa aitauksessaan ihan koiramaisen ja turvallisen näköisinä. Vaikkei siitä ole kauaakaan, kun susilauma otti kyseisessä paikassa hoitajansa hengiltä. Olemme vieraina villien eläinten luona.


Strutsi on vaikuttava lintu. Tämä yksilö taisi pitää siestaa helteisenä päivänä, kun nokkakin oli raollaan.


Mikähän eläin tämä mahtoikaan olla? Tapiiri? Ainakin sitä kutitti kyljestä, kun se rapsutti itseään kiven sivuun lasten iloksi.


Pian saavumme kissaeläinten luo. Tätä tiikeriä pääsi ihan silittämään!


Oli siellä Kolmårdenissa oikeitakin tiikereitä. Ja ne jopa liikkuivat! ;)

 



...ja kalusivat luita. Moskovalainen bussi oli hautautunut tiikeriaitaukseen ;)
 

Nuori eläintarkkailija lepuuttaa hetken jalkojaan.
 


Sitten saavuimme apinoiden maille. Ensimmäisenä olivat vuorossa simpanssit.  Lauman matroona oli aika hurja ilmestys kurkistaessaan mökistään! ;)


Nuoremmat simpanssit leikkivät niille rakennetussa "huvipuistossa". Ihanan isot tilat eläimillä :)


Gorillat eivät oikein välittäneet, että niitä tuijoteltiin ja käänsivät usein selkänsä katselijoille. Muutenkin suuria ihmisapinoita katsellessa tulee sellainen olo, että kuka tässä katselee ja ketä...


Savanni oli eläintarhan suurin aitaus. Siellä laidunsi mm. monenlaisia antilooppeja sekä mahtavia sarvikuonoja.

Mahtavia. Sarvikuonoja olemme nähneet ennen vain telkkarissa Avarassa Luonnossa ja nyt ne olivat siinä ilmielävinä!



Eläintarhan aidat olivat niin ikään jykeviä ja lasten mielestä hyviä kiipeilypaikkoja. Aika isot raot aidoissa...sai olla tarkkana, ettei pikkuveli löytynyt jostain aitauksesta! Laitoimme lapsille katoamisen varalta Kolmårdenin omat turvarannekkeet, jossa on vanhemman yhteystiedot. Onneksi niitä ei tarvittu!


Seeproja raitapyjamissaan suuren savanniaitauksen toisella laidalla.


Yksi hienoimmista eläimistä oli ehdottomasti norsut, joilla oli oma iso aitauksensa Kolosseum-osassa. Lauma kurkotteli kärsillään tuoretta ruohoa köyteen ripustetuista "aktivointipussukoista".



Ihanat kärsäkkäät! :)


Harmi, etten saanut ihmistä kuvaan mukaan. Kuvissa nämä eivät näytä yhtään niin suurilta...


Erilaisia sarvipäitä, kierteillä tai ilman.


Kameleita kyttyröineen. Kyttyrässä ei ole vettä, kuten moni luulee, vaan rasvaa. Sen turvin eläin selviää pitkän matkan aavikon polttavan auringon alla.


Kameleiden porukkapäikkärit päivän kuumimpaan aikaan. Olis tehny hyvää itse kullekin...


Vieläkö on villihevosia? Täällä ainakin näkyi näitä hienoja raitaselkiä.


Ja raitanaamoja. Isoveikalle yksi eläintarhakierroksen tärkeimmistä jutuista tuntui olevan luvatun lelun ostaminen. Ekan päivän jälkeen kävimme sitten tarhan portilla olevassa lelupuodissa ja ostimme pojille pehmolelut ja naamarit. Voi sitä riemua!


"Haa, nää kaksi olis saalistajia ja pikkuveikka sä olet tietysti se saalis! ;)

Eläintarhapäivän jälkeen ajoimme  -säästösyistä - 30 km päähän Norrköpingin kaupungin laitamilla sijaitsevaan, ennalta arvattavaan ja perheystävälliseen Skansen Norrköping Norr- hotelliimme. Olipa mukava päästä ahtaan laivahytin jälkeen yöksi avaraan perhehuoneeseen ja tilavaan suihkuun :)  Huone oli tosin varsin lämmin, sillä siellä ei ollut ilmastointia, eikä ikkunaa kannattanut pitää helteessä auki. Mutta kyllä se laivahytin voitti mennen tullen! Isoveikka sai sängyn vuodesohvasta (johon olisi mahtunut kaksikin henkilöä) ja pikkuveikalle oli tehty peti hotellin pinna-/matkasänkyyn.

Armahdimme lapsia ja myös itseämme ja söimme hotellin seisovassa pöydässä sen sijaan, että olisimme lähteneet etsimään ravintolaa läheisen kauppakeskuksen laajemmasta valikoimasta. Jostain syystä kukaan ei jaksanut kävellä enää minnekään ;) Ruoka oli maittavaa ja monipuolista ja maistui kaikille. Lapsille oli erikseen oma lastenpöytä jäätelövalikoimineen. Lapset saivat hotellin vastaanotosta pienet pussukat, joissa oli Sigge-maskotin pikatatuointeja ja ilmapalloja. Sigge-hahmo vieraili hotellin ravintolassa ja leikkihuoneessa sekä aamulla että illalla ja keräsi halauksia :)

Lapset olisivat viihtyneet hotellin leikkihuoneessa pomppupallojen ja liukumäen ansiosta vaikka kuinka kauan. Huoneessa oli myös hotellin leikittäjät pitämässä limbo-kisaa disco-musiikin säestyksellä. Pikkuveikka laski (/juoksi) muovista minimäkeä varmaan 200 kertaa! Ja niin siinä sitten kävi, että siellä leikkihuoneessa tuli oltua vähän liian kauan (kun oli niin helppoa raatona vain istua ja katsella lasten menoa...), eikä kierroksia meinattu saada laskemaan yöksi ollenkaan...Pikkuveikka nukahti vasta 1,5 h nukkumaan laitosta (normaalisti ehkä 5-10 min.) väsyttäen temppuilullaan totaalisesti jo ennestään väsyneet vanhempansa...omaa unta ei tarvinut sinä yönä kauaa hakea! Ja pian puhelimen herätys piippasi taas seuraavan aamun haasteisiin...