tiistai 14. tammikuuta 2014
Lumen lumoissa
Niin upea talvipäivä, että ulkoilimme pitkästä aikaa kahteen otteeseen! Tekipä hyvää meidän energisille veljeksille päästä touhuamaan taas oikein kunnolla :)
Pakkasta 15 astetta ja aurinko paistoi. Oikein tunsi, miten omat energiavarastot täyttyivät aurinkoenergialla. Lunta on vain pikkuisen, mutta onpa kuitenkin. Viimein!
Isoveikalla päällä Ticket Baggie Rugged, väri red orange. Muuten olen oikein tyytyväinen tähän liukaspintaiseen (lumi ja lika ei tartu) värihehkuhaalariin, mutta nuo lahkeiden vetoketjut ovat täysin turhat ja avautuvat koko ajan itsestään. Nähtäväksi jää, meneekö lumi kenkiin, kunhan saadaan niitä nietoksia jossain vaiheessa.
Kengät Reimatec viime vuoden mallistosta. Rukkaset Reima Kiddo, villasekoitevuoriset jo parin talven takaa ja toimivat edelleen :) Pipo kuluvan kauden malliston hauska valetaskullinen Harty, joka olisi saanut olla koko 52 eikä 54: valuu leikkiessä silmille. Pojan pää mitattu marraskuussa neuvolassa 52,7 cm. Pipoissa ei pitäisi ostaa kasvunvaraa...
Pikkuveikka touhuaa isoveikan vanhassa Reima Kiddo-haalarissa ja viime kauden fleecevuorisessa villapipossa, joka on hänellä käytössä jo toista talvea peräkkäin. Loistava malli! Rukkaset samanlaiset Kiddot kuin isoveikalla. Oikein lämpimät oli pienet kädet noissa rukkasissa, vaikka oli tosiaan 15 asteen pakkanen.
Oma pukeutumiseni ei ole selvästikään pysynyt pakkasasteiden perässä. Aamupäivällä tuikkasin vain Kuomat tavallisten villapohjasukkien päälle ja ihmettelin, kun varpaita kipristeli kameran takana seisoskellessa. Villasukathan nyt olla pitää. (Pojilla oli kyllä ihan lämpimät varpaat pelkissä villapohjasukissa, kun he ovat jatkuvasti liikkeessä)
Erätukusta hankkimani henkselitoppikset toimivat hienosti 15 asteen pakkasessa, alla vain puuvillapitkikset. Iltapäiväksi lisäsin vielä väliin polyesteriset jumppahousut. Nämä toppahousut ovat olleet yksi parhaita hankintoja aikoihin. Malli on mukavan väljä lasten ja kameran kanssa kykkiessä, suojaa selän, kangas vedenpitävä ja hintakaan ei ole yhtä huimaava kuin urheilukaupoissa. Suosittelen.
Vanha kevyttoppatakki sen sijaan oli turhan ohut näille keleille, vaikka fleeceä sen alle puinkin. Huomenna vedän niskaan paksumman takin tai jopa kunnon pilkkihaalarin (joka on oikeasti talvityöhaalari): on muuten ihan ehdoton mäenlaskuasu aikuisella. Ei mene lumi selkään. Haalarilla on tosiaan etunsa ;)
Auringon laskiessa ja sinisen hämärän laskeutuessa kävimme vielä koulun pihalla keinumassa ja etsimässä lumisempia mäenlaskupaikkoja. Koulun kentälle jäädytettiin parhaillaan luistinrataa. Milloinkohan päästään kokeilemaan? :)
Nyt on taas isoveikan pitkä viikonloppu ohi ja huomenna on viikon eka päiväkotipäivä. Aamulla siis tiedossa kiukuttelua, kun joutuu heräämään aikaisin ja lähtemään ripeästi. Huoh. Nuhaisen pikkuveikan kanssa ollaan joko kotona tai sitten pyörähdetään pikaisesti alessa. Jesper Juniorissa olis nyt niitä himoitsemiani Reiman toppahousuja alehinnoin ;)
Aurinkoisia ulkoilukelejä ja mukavaa viikonjatkoa toivotellen,
Vahteristonemäntä
maanantai 13. tammikuuta 2014
Alesta jemmattua
Jemmat, joita ei pitänyt enää tehdä. Tässä ne taas ovat. Niinhän siinä taas kävi, kuten arvata saattoi: alennusprosentit sekoittivat emännän nupin ja niin sitä klikkailtiin taas toppaa jemmaan vuoden päähän pankkitunnukset vinkuen!
40 % alennettu hinta tuntuu sellaiselle, ettei sitä voi ohittaa, saati sitten 50 %. 30 prosenttiakin laittaa miettimään, että nyt kyllä kannattaisi. Siinähän säästää! ;)
Pikkuveikalle hankin seuraavaksi talveksi himoitsemani haalarin: Ticket Baggie North, väri "caribbean sea". Vieressä roikkuu toinen suosikkini, reimashopista tilattu Reimatec Zapp turkooseilla ja sinisillä kuvioilla.
Molemmat haalarit ovat muuten kokoa 104 cm; Ticket on tosiaankin reilua mitoitusta. Reima on mukavasti kaventunut takavuosista ja malli on muutenkin moderni. Suorassa lahkeessa on vaan aina se jännitys, että koon on oltava just eikä melkein. Resorilahje antaa vähän anteeksikin.
Tykkään molemmista tosi paljon! Yllätys oli, että Reimatec Zapissa on lumilukkojen lisäksi vielä jalkalenksutkin. Sellaiseen yhdistelmään en olekaan vielä törmännyt. Kumpi on koti- ja kumpi päiväkotihaalari?
Turkoosin kaveriksi ajattelin talvella 2014-2015 yhdistää ruskeaa. Reiman Harty-pipo valetaskulla ja Angry Birds-rukkaset. Pöllöpipo (Jonathan) vetosi kuva-aiheellaan ja pääsi meille, vaikken muuten Jonathanista niin välitäkään. Testasin Jesper Juniorissa, että pipo sopii ainakin turkoosin Ticketin sävyyn (kuvassa näyttää ihan muulta). Nämä asusteet olivat 40 % alessa Jesper Juniorissa.
Harty-pipo on tuttu isoveikalta tältä talvelta ja tuollaiset Angry-rukkaset on hankittu myös isoveikalle seuraavaksi talveksi. Vaikuttavat olevan Reiman tuttua ja lämpöistä Kiddo-laatua uudella kuva-aiheella.
Sitten se varsinainen syntiinlankeemus...Isoveikalle Reimatec Mero-takki ja Heath-housut. Herkullinen vihreän, ruskean ja keltaisen yhdistelmä vai mitä? Olen miettinyt näitä siitä saakka, kun Poikien tyyliin Mia tämän yhdistelmän toppavaatepostauksessaan esitteli. Vuoden päästä talvella meidän isoveikka on jo eskarilainen ja silloinhan ilmeisesti käytetään jo kaksiosaisia talvivaatteita, vai miten teillä?
Takki oli Jesperissä 40% alessa ja housuihin olin jo aiemmin törmännyt Sokoksella ja kotiutin ne nyt niukahkolla 30 % alennuksella. Mutta tuota kokoa 128 cm ei tule jäämään alennusmyynnin loppusuoralle, uskottelin itselleni.
Viime kerrasta viisastuneena pidän nyt laput kiinni vaatteissa ihan siihen asti, kunnes pojat ne aikanaan pukevat pakkasille. Ihan vain siitä syystä, että jos koko (tai malli) ei sovikaan, on vaate helpompi myydä eteenpäin. Näin ainakin itsestä tuntuu.
Isoveikka muuten tykkäsi kovasti omasta tulevasta setistään, varsinkin noista housuista :) Toivottavasti tykkään itse näistä vielä vuoden päästäkin!
Jesper Juniorista vinkattiin, että tällä viikolla olisi kaikki Reiman toppahousutkin alennettu 30 %. Täytyy vissiin lähteä metsästämään mustia tai ruskeita henkselimallisia, jalkalenkillisiä Reimatec Rehti- tai Ryhti-housuja (jälkimmäinen on erikoisvahvaa kangasta). Myös lumipussilliset, suoralahkeiset Mitja-housut vaikuttivat livenä oikein päteville. Ne edustavat Reima Kiddo-tyyppiä eli tärkeimmät saumat teipattu ja kangas vahvempaa kuin normihousuissa.
Vai malttaisiko sitä odottaa reimashopin housualea? Sitten ei kuitenkaan ole enää kokoja ja värejä jäljellä...
Niin. Eikä tässä vielä kaikki. Mutta muista alelöydöistä lisää sitten, kun paketit kulkeutuvat lähikaupan postin kautta kotiin.
Aivan upeaa, että talvi voitti viimein syksyn ja saimme valkoisen maan. Sentti lunta riittää tuomaan valon ja raikkauden. Mäenlaskuun olisi mukava saada vielä hieman lisää, mutta kohtuudella kiitos. Pakkasta on tällä hetkellä jo 15 astetta ja olen kaiken iltaa työntänyt puuta sekä takkaan että hellaan. Pakkasella on siis myös työllistävä vaikutus, mutta tässä vaiheessa talvea puulla lämmittäminen ei vielä onneksi maistu puulta.
Mukavaa uutta viikkoa! :)
Vahteristonemäntä
perjantai 10. tammikuuta 2014
Pyykkipäivä!
Vaatteita pestään jatkuvasti. Usein. Jopa päivittäin. Pyykkipäivä kerran viikossa taitaa olla monille historiaa ja rannassa kiehuva, lipeän katkuinen pyykkipata useimmille täysin tuntematon käsite. Kone pyörittää vaatteemme raikkaiksi - ja raikkaitahan me haluamme olla. Useimmat työikäiset aikuiset vaihtavat vaatteensa joka päivä.
Vauvoilla tulee paljon likapyykkiä ja itsenäistä syömistä harjoitteleva taaperokin sotkee vielä jonkin verran pyydystäessään lautasensa sisältöä suuhunsa. Noin nelivuotiaalla pysyy jo haarukka kädessä, eikä pissavahinkojakaan satu enää jatkuvasti. Silti lasten vaatteita vaihdetaan - usein päivittäin. Vai vaihdetaanko?
Minä olen tehnyt periaatepäätöksen: pojat käyttävät 2 päivää samoja vaatteita. Isoveikka vaihtaa kalsarit ja sukat nykyisin päivittäin, pikkuveikka käyttää vielä vaippoja ja kalsarit odottavat lipastossa aikaa parempaa. Collegehousuja ja farkkuja käytetään vähintään pari päivää, yleensä pidempäänkin. Pyrin siihen, ettei vaatteita pestäisi turhaan. Tahraiset toki laitetaan pesuun päivän päätteeksi.
Pesen vaatepyykkiä noin kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Pikkuveikan yöpuvun, unipussin (niistä täytyy muuten tehdä postaus!), lakanan ja muovitetun froteen joudun nykyisin pesemään melko usein, sillä vaippa ei tahdo riittää noin isolla pojalla (2, 5 v ja 15 kg) enää koko yöksi. On erittäin turhauttavaa pyykätä jatkuvasti pissaisia petivaatteita... Poika itsekin sanoo ensimmäiseksi aamulla melkein pahoitellen: "Määkä..." että märkää on taas.
Isoveikan sisävaatteet eivät enää juurikaan likaannu silminnähtävästi. Puuroa löytyy joskus harvoin rinnuksilta tai joku mustikka on pomppinut pyjamalle, mutta usein vaatteet menevät koneeseen melko puhtaina. Mietin, että joskus liiankin puhtaina, turhaan. Pikkuveikan vaatteista voi useammin lukea ruokalistan, vaikka kunnon muovinen ruokalappu nappaakin suurimman osan karkulaisista. Veljekset ovat kuitenkin kovia hikoilemaan ja hikiset vaatteet tuntuu hyvältä pestä, vaikke tuon ikäisten hiki vielä juuri tuoksahdakaan.
Ulkovaatteita eli vedenpitävällä kalvolla varustettuja kuorivaatteita olen viime syksynä pessyt useammin kuin aikaisemmin. Lähinnä siitä syystä, että sain mielestäni luotettavaa tietoa teknisten vaatteiden ominaisuuksien konepesunkestosta, enkä enää pelkää pyörittää niitä koneessa. Sain viime keväänä harmitella pinttyneitä talvihaalareita, jotka eivät lähteneet kausipesussa täysin puhtaiksi, enkä halua saman toistuvan vk-vaatteiden kohdalla. Isoveikan melko lianaran oranssinvk- päiväkotitakin ja pipon pesen aina kolmen päiväkotipäivän jakson päätteeksi ja housut+ hanskat tarpeen mukaan. Mustissa housuissa ei näy lika niin pahasti. Pk:ssa käytettävät sadevaatteet pesen, jos ne ovat kuraiset eli viime aikoina viikottain.
Kotona käytettävät ulkovaatteet pyörivät pesukoneessa tilanteen mukaan eli silloin, kun itseäni alkaa inhottaa hiekkaisten vaatteiden pukeminen pikkuveikalle. Syksyllä vk-vaatteita pestiin yleensä noin kerran-pari viikossa. Olen tullut laiskaksi vaatteiden huuhtelun ja harjaamisen kanssa: harjaan vaatteet ulkona lasten päällä ennen sisälle menoa, mutten sitten enää viitsi huuhdella niitä letkun päässä olevan harjan kanssa kuraeteisessä. Pesukone on niin helppo ratkaisu ja tulee kunnolla puhdasta. Aikaisemmin käytin enemmän kuraeteistä. Toppavaatteista pyyhin kuran märällä siivousliinalla tarpeen mukaan, sillä niitä en halua ohentaa koneessa turhaan.
Isoveikka ei käytä kotona kuravaatteita lainkaan, pikkuveikalla käytän joskus kurahousuja, kun haluan säästää haalaria pahimmilta marrasmönjiltä. Sadetakit ovat osoittautuneet aika turhiksi, kun Reimatec ajaa saman asian ilman muovipussioloa.
Pesuaineena käytän hajusteetonta ja ihoystävällistä Erisan-jauhetta, jota minulla on valkoiselle ja värilliselle pyykille omansa. Huuhteluainetta en ole koskaan tarvinnut, enkä tykkää ajatuksesta, että vaatteeseen jäisi jotakin ylimääräistä pesun jälkeen. Yleensä mittaan koneelliseen mukaan mitallisen Vanishia tahroja varten. Vanishin käytön olen oppinut blogeista ja se on kyllä kätevä aine, kun mustikkakin lähtee ilman erityistä tahran käsittelyä. Kaapissa on silti vielä Beckmannia, jota hieron esimerkiksi sen oranssin päiväkotitakin mustuneeseen rintamukseen, että saan taatusti puhdasta. Aikamoista varmistelua...
Monesti sujautan mukaan vielä Dr Beckmann-värin ja liankerääjäliinan, jos pyykin mukana on uusia hankintoja tai keskenään kovin erivärisiä vaatteita. Mustia ja valkoisia en kyllä uskalla pestä sekaisin liinasta huolimatta. Tämän "taikaliinan" käytön aloitin, kun pilasin uudet oranssit Metsolan kaaritaskuhousut pesemällä ne mustan paidan kanssa samassa koneessa. Kuvitelkaa! Metsolan froteet tuntuvat imevän pyykistä väriä kaikkein helpoiten. Onko muilla samoja kokemuksia?
Pesen 60 asteessa lakanat, pyyhkeet ja Marimekko- sekä Metsola-vaatteet, jotka kestävät/vaativat kuumaa vettä. 40 asteen puuvillaohjelmalla pesen suurimman osan muusta pyykistä. 40 asteen hienopesuohjelmassa pyöritän tekniset alusasut ja liivit. Millaisia pesuohjelmia te käytätte yleensä?
Käännän housut ja paidat yleensä nurin ennen pesua, jotta vaate pysyisi pidempään siistin näköisenä. Vähän työlästä, mutta yritän jaksaa väännellä. Ainakin niitä ihanimpia lastenvaatteita ;)
Kuivatan pyykin kesällä ulkona parvekkeella siivellisellä telineellä ja parilla narulla. Minusta pyykistä tulee raikasta vain ulkona. Syksyllä ja keväällä kuivaus tapahtuu ainakin osittain sisällä yläkerran kylpyhuoneessa telineellä seuraavalla kaavalla: päivä parvekkeella ja päivä kylppärissä. Pyykki kuivuu kohtuullisessa ajassa ja silti saa sen ihanan ulkoilman raikkauden. Jossain vaiheessa talvea pyykkien ulkoiluttamiseen kyllä yleensä kyllästyy...Talvella pyykit saavat kuivua suosiolla sisällä. Lakanat ja pyyhkeet yritän kuivata ulkona talvellakin tuoksun vuoksi.
Lasten ulkovaatteita kuivatan myös kuivauskaapissa, koska usein vaatteet on saatava nopeasti takaisin käyttökuntoon. Vanha kuivauskaappi on edellisten asukkaiden peruja ja on kyllä myös toimiva "naulakko" märille ja hiekkaisille ulkovaatteille. Siellä ne saavat orsilla kuivua ilmavasti.
En silitä tällä hetkellä mitään vaatteita. Mies silittää omat kauluspaitansa. Töissä ollessa silitin työvaatteeni. Isoveikan vauva-aikana silitin usein hänen kaikki vaatteensa, kun halusin kaiken olevan täydellistä ;) (ja minulla oli vain aikaa, kun poika veteli 2-4 h päikkäreitä!) Enkä tiennyt tuolloin blogeista mitään ;)
Kuinka usein sinä peset lasten sisä-/ulkovaatteita?
Hajusteilla vai ilman? Huuhteluainetta? Tahrat? Kuivaus?
Mukavaa alkavaa viikonloppua! :)
Vahteristonemäntä
Vauvoilla tulee paljon likapyykkiä ja itsenäistä syömistä harjoitteleva taaperokin sotkee vielä jonkin verran pyydystäessään lautasensa sisältöä suuhunsa. Noin nelivuotiaalla pysyy jo haarukka kädessä, eikä pissavahinkojakaan satu enää jatkuvasti. Silti lasten vaatteita vaihdetaan - usein päivittäin. Vai vaihdetaanko?
Minä olen tehnyt periaatepäätöksen: pojat käyttävät 2 päivää samoja vaatteita. Isoveikka vaihtaa kalsarit ja sukat nykyisin päivittäin, pikkuveikka käyttää vielä vaippoja ja kalsarit odottavat lipastossa aikaa parempaa. Collegehousuja ja farkkuja käytetään vähintään pari päivää, yleensä pidempäänkin. Pyrin siihen, ettei vaatteita pestäisi turhaan. Tahraiset toki laitetaan pesuun päivän päätteeksi.
Pesen vaatepyykkiä noin kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Pikkuveikan yöpuvun, unipussin (niistä täytyy muuten tehdä postaus!), lakanan ja muovitetun froteen joudun nykyisin pesemään melko usein, sillä vaippa ei tahdo riittää noin isolla pojalla (2, 5 v ja 15 kg) enää koko yöksi. On erittäin turhauttavaa pyykätä jatkuvasti pissaisia petivaatteita... Poika itsekin sanoo ensimmäiseksi aamulla melkein pahoitellen: "Määkä..." että märkää on taas.
Isoveikan sisävaatteet eivät enää juurikaan likaannu silminnähtävästi. Puuroa löytyy joskus harvoin rinnuksilta tai joku mustikka on pomppinut pyjamalle, mutta usein vaatteet menevät koneeseen melko puhtaina. Mietin, että joskus liiankin puhtaina, turhaan. Pikkuveikan vaatteista voi useammin lukea ruokalistan, vaikka kunnon muovinen ruokalappu nappaakin suurimman osan karkulaisista. Veljekset ovat kuitenkin kovia hikoilemaan ja hikiset vaatteet tuntuu hyvältä pestä, vaikke tuon ikäisten hiki vielä juuri tuoksahdakaan.
Ulkovaatteita eli vedenpitävällä kalvolla varustettuja kuorivaatteita olen viime syksynä pessyt useammin kuin aikaisemmin. Lähinnä siitä syystä, että sain mielestäni luotettavaa tietoa teknisten vaatteiden ominaisuuksien konepesunkestosta, enkä enää pelkää pyörittää niitä koneessa. Sain viime keväänä harmitella pinttyneitä talvihaalareita, jotka eivät lähteneet kausipesussa täysin puhtaiksi, enkä halua saman toistuvan vk-vaatteiden kohdalla. Isoveikan melko lianaran oranssinvk- päiväkotitakin ja pipon pesen aina kolmen päiväkotipäivän jakson päätteeksi ja housut+ hanskat tarpeen mukaan. Mustissa housuissa ei näy lika niin pahasti. Pk:ssa käytettävät sadevaatteet pesen, jos ne ovat kuraiset eli viime aikoina viikottain.
Kotona käytettävät ulkovaatteet pyörivät pesukoneessa tilanteen mukaan eli silloin, kun itseäni alkaa inhottaa hiekkaisten vaatteiden pukeminen pikkuveikalle. Syksyllä vk-vaatteita pestiin yleensä noin kerran-pari viikossa. Olen tullut laiskaksi vaatteiden huuhtelun ja harjaamisen kanssa: harjaan vaatteet ulkona lasten päällä ennen sisälle menoa, mutten sitten enää viitsi huuhdella niitä letkun päässä olevan harjan kanssa kuraeteisessä. Pesukone on niin helppo ratkaisu ja tulee kunnolla puhdasta. Aikaisemmin käytin enemmän kuraeteistä. Toppavaatteista pyyhin kuran märällä siivousliinalla tarpeen mukaan, sillä niitä en halua ohentaa koneessa turhaan.
Isoveikka ei käytä kotona kuravaatteita lainkaan, pikkuveikalla käytän joskus kurahousuja, kun haluan säästää haalaria pahimmilta marrasmönjiltä. Sadetakit ovat osoittautuneet aika turhiksi, kun Reimatec ajaa saman asian ilman muovipussioloa.
Pesuaineena käytän hajusteetonta ja ihoystävällistä Erisan-jauhetta, jota minulla on valkoiselle ja värilliselle pyykille omansa. Huuhteluainetta en ole koskaan tarvinnut, enkä tykkää ajatuksesta, että vaatteeseen jäisi jotakin ylimääräistä pesun jälkeen. Yleensä mittaan koneelliseen mukaan mitallisen Vanishia tahroja varten. Vanishin käytön olen oppinut blogeista ja se on kyllä kätevä aine, kun mustikkakin lähtee ilman erityistä tahran käsittelyä. Kaapissa on silti vielä Beckmannia, jota hieron esimerkiksi sen oranssin päiväkotitakin mustuneeseen rintamukseen, että saan taatusti puhdasta. Aikamoista varmistelua...
Monesti sujautan mukaan vielä Dr Beckmann-värin ja liankerääjäliinan, jos pyykin mukana on uusia hankintoja tai keskenään kovin erivärisiä vaatteita. Mustia ja valkoisia en kyllä uskalla pestä sekaisin liinasta huolimatta. Tämän "taikaliinan" käytön aloitin, kun pilasin uudet oranssit Metsolan kaaritaskuhousut pesemällä ne mustan paidan kanssa samassa koneessa. Kuvitelkaa! Metsolan froteet tuntuvat imevän pyykistä väriä kaikkein helpoiten. Onko muilla samoja kokemuksia?
Pesen 60 asteessa lakanat, pyyhkeet ja Marimekko- sekä Metsola-vaatteet, jotka kestävät/vaativat kuumaa vettä. 40 asteen puuvillaohjelmalla pesen suurimman osan muusta pyykistä. 40 asteen hienopesuohjelmassa pyöritän tekniset alusasut ja liivit. Millaisia pesuohjelmia te käytätte yleensä?
Käännän housut ja paidat yleensä nurin ennen pesua, jotta vaate pysyisi pidempään siistin näköisenä. Vähän työlästä, mutta yritän jaksaa väännellä. Ainakin niitä ihanimpia lastenvaatteita ;)
Kuivatan pyykin kesällä ulkona parvekkeella siivellisellä telineellä ja parilla narulla. Minusta pyykistä tulee raikasta vain ulkona. Syksyllä ja keväällä kuivaus tapahtuu ainakin osittain sisällä yläkerran kylpyhuoneessa telineellä seuraavalla kaavalla: päivä parvekkeella ja päivä kylppärissä. Pyykki kuivuu kohtuullisessa ajassa ja silti saa sen ihanan ulkoilman raikkauden. Jossain vaiheessa talvea pyykkien ulkoiluttamiseen kyllä yleensä kyllästyy...Talvella pyykit saavat kuivua suosiolla sisällä. Lakanat ja pyyhkeet yritän kuivata ulkona talvellakin tuoksun vuoksi.
Lasten ulkovaatteita kuivatan myös kuivauskaapissa, koska usein vaatteet on saatava nopeasti takaisin käyttökuntoon. Vanha kuivauskaappi on edellisten asukkaiden peruja ja on kyllä myös toimiva "naulakko" märille ja hiekkaisille ulkovaatteille. Siellä ne saavat orsilla kuivua ilmavasti.
En silitä tällä hetkellä mitään vaatteita. Mies silittää omat kauluspaitansa. Töissä ollessa silitin työvaatteeni. Isoveikan vauva-aikana silitin usein hänen kaikki vaatteensa, kun halusin kaiken olevan täydellistä ;) (ja minulla oli vain aikaa, kun poika veteli 2-4 h päikkäreitä!) Enkä tiennyt tuolloin blogeista mitään ;)
Kuinka usein sinä peset lasten sisä-/ulkovaatteita?
Hajusteilla vai ilman? Huuhteluainetta? Tahrat? Kuivaus?
Mukavaa alkavaa viikonloppua! :)
Vahteristonemäntä
tiistai 7. tammikuuta 2014
Molskis ja loiskis - uimahallissa koko perhe
Perjantaina suuntasimme koko perhe pitkästä aikaa uimahalliin. Aikanaan vauvauinnissa aloittaneesta isoveikasta on kuoriutunut isovanhempien matkassa tottunut kylpyläkävijä - hyvä ettei kidukset kasva! ;) Mutta pikkuveikan harvat vesilementtikokemukset ovat lähinnä kesäisiltä hiekkarannoilta. Pari kertaa olemme vieneet pojat paikallisen urheiluopiston lämminvesipäivään polskimaan, mutta siitäkin on aikaa.
Perinteinen uimahalli oli siis varsin uusi kokemus lapsille ja vaikkei siellä vesiliukumäkiä ja vettä suihkuttavia norsupatsaita ollutkaan, oli meillä oikein mukavaa!
Pikkuveikalla on yläkuvassa päällä blogissani jo tutuksi tullut Reiman keltainen Obos-untuvatakki. Isoveikalla puolestaan viime kevään malliston viileänkeltainen kevytuntuvatakki, joka on osoittautunut tosi näppäräksi vaatteeksi näillä tämän talven välikausikeleillä. Harmittelen, etten hankkinut tätä samaa takkia (sinisenä) aikanaan alesta myös pikkuveikalle.
Molemmilla veljeksillä päässä Reiman uudet Angry Birds villasekoitepipot fleecepuolivuorilla. Punainen lintuaihe on toisella ohimolla. Nämä pipot ovat tosi hyvän malliset ja napakkaa materiaalia. Ei kutita, eikä valu silmille ja silti suojaa korvat. Vuori viimeinkin keinokuitua, joka on miellyttävä kosteanakin. Hienoa tuotekehitystä suorareunaisissa peruspipoissa Reima! :)
Isoveikka molski ja polski uimahallissa isin kanssa tottuneesti keltaiset uimalasit päässään välillä vettä hörpäten ja yskien - ja taas jatkaen. Mutta pikkuveikkaa sai tosissaan houkutella altaaseen. Poika järjesteli ensin uimaleluja altaan reunalla ja vältteli veteen tuloa kaikin keinoin. Lopulta pikkumies suostui tuleemaan äitin sylissä uimaan, kun lupasin laulaa samalla "Autolla ajetaan varo-varo-vasti...", tietenkin kulkuvälineitä vaihdellen ja pitkin allasta kyykkykävelyä tehden. Oli muuten hyvä reisitreeni! ;)
Pääasiassa sylissä paikallaan olevalla pikkumiehellä tuli tietysti nopeasti kylmä, joten kävimme välillä lämpimässä suihkussa ja saunassa lämmittelemässä. Onneksi uimahallien suihku- ja saunatilat eivät enää pelota poikaa, kuten pienempänä. Muistan vielä ajan, jolloin uimareissu oli suurimmaksi osaksi yhtä huutoa. Tämän kertainen kokemus oli niin positiivinen, että jatkamme varmasti koko perheen uimahallikäyntejä jatkossakin.
Miten lapset saadaan sujuvasti pois altaasta ja pesut sekä pukemiset hoidettua ilman draamaa? Tietenkin lupaamalla pillimehu kahviosta! Toimii ainakin meillä :) Ilman tätä herkkujuomaa mukavan uinnin päättyminen olisi varmasti tuntunut paljon kurjemmalta. Pojat kyllä norkoilivat myös jäätelöaltaiden luona, mutta tyytyivät siihen, että menemme kotiin iltapalalle.
Pikkuveikka olisi halunnut mennä kahvion puolelta uudestaan uimaan. Kyseli illalla ja seuraavana päivänä, milloin mennään taas uimaan. Tuntuipa mukavalle: taisimme saada koko perheen uuden yhteisen harrastuksen! :)
Oli muuten sippiä porukkaa kotimatkalla! Tehtiin miehen kanssa täysi työ, etteivät pojat nukahtaneet autoon. Vesipeuhu on tehokasta liikuntaa :)
Käyttekö lasten kanssa uimahalleissa tai kylpylöissä? Tykkäävätkö teidän lapset uida?
Mukavaa viikonalkua ja arkeen paluuta! Meillä on tänään pehmeä lasku arkeen, kun on pikkuveikan influenssatehosterokotus ja isoveikan liikuntakerho. Huomenna alkaa päiväkoti ja isi palaa töihin ylihuomenna. Vaihe vaiheelta siis arkea kohti!
Tänne on luvattu loppuviikosta lunta ja jopa 15 asteen pakkasta. Se mahtaa tuntua kylmältä tämän välikausitalven jälkeen, mutta oikea talvi otetaan kyllä ilolla vastaan! :)
Vahteristonemäntä
sunnuntai 5. tammikuuta 2014
Pandoja ja pikkuautoja: Molo Kids uusi mallisto
(kaikki kuvat http://fi.babyshop.com/)
Babyshopilta tuli sähköpostia Molo Kidsin uudesta mallistosta. En ole tähän saakka innostunut merkille tyypillisistä valokuvamaisista printtikuoseista (enkä hintatasosta...), eikä meille ole hankittu kyseistä merkkiä.
Pikkuveikka, pikkuautomies henkeen ja vereen, pukisi mielellään päälleen nämä ihanat pikkuautokuosiset vetimet. Pipo ja huivikin löytyy samaa sarjaa. Nuo saappaat on kyllä herttaiset. Jokaisen pienen pojan unelmapaita ja saappaat!
Reipas oranssi miellyttää aina minun silmää. Tämä takki sopisi isoveikalle kevääseen.
Mitäs pidätte uusista Moloista? Joko lähtee tilausta? ;)
Mukavaa sunnuntai-iltaa, huomennakin on vielä vapaapäivä! Nautitaan!
t. Vahteristonemäntä
lauantai 4. tammikuuta 2014
Po.p:n uutuuksia ihailemassa
(kuvat www.polarnopyret.fi)
Miesväen lähdettyä mökkeilemään, hyppäsin bussiin ja hurautin kirppari-/alennusmyyntikierrokselle, kuten tavaksi on tullut. Kirpparilla oli odotetusti varsin hiljaista näin pyhien jälkeen, mutta löysin kuitenkin isoveikalle suksisauvat ja monot. Jostain syystä niistä oli melkein ylitarjontaa! ;) Kyllä se talvi sieltä vielä tulee, uskokaa pois!
Sokokselta bongasin pikkuveikalle seuraavan koon Reimatec-vkhenkselihousut puoleen hintaan. Noita saa harvoin tuolla hinnalla. Löytö! :)
Täytyihän sitä toki pyörähtää myös Po.p:lla "herkuttelemassa", vaikka alennukset olikin vasta 30%.
Jotenkin on jäänyt kaivelemaan se sirkuspaidan puuttuminen ja siksi ilahduinkin, että kevääksi on tullut, jos ei nyt suorastaan värikästä niin ainakin värillistä, raitaa. Itseä viehätti eniten tietysti tuo vihreä (Lettuce) ylimmässä kuvassa. Kyynärpaikat on kiva yksityiskohta.
Pinkkinä (Azalea Pink) ja sinisenä (Dendro) löytyy myös.
Mitäs pidätte? Onko muut Po.p:n uutuudet "kolahtaneet"?
(kuvat www.polarnopyret.fi)
Mukavaa viikonlopunjatkoa!
Vahteristonemäntä
torstai 2. tammikuuta 2014
Vuoden ensimmäisenä päivänä
Juhlimme vuodenvaihtumista kotona ystäväperheen kanssa. Ruokapuoli hoidettiin helpolla nakit- lihapullat-ranskalaiset-linjalla ja salaatin sijaan oli vati dippikasviksia. Hyvin maistui kaikille!
Raketit, jotka kiinnostivat jo pikkuveikkaakin, ammuttiin heti ruokailun jälkeen klo 20. Kovin olivat pojat tohkeissaan! :) Veljekset menivät nukkumaan vasta klo 22, joka on pari tuntia normaalia myöhemmin, eivätkä heränneet puolenyön paukkeeseen. Toisin kuin luulin, myös aamu-uni piteni kuin pitenikin yli tunnilla :)
Testasin uudenvuodenyönä uutta kameraani ja sen pimeäkuvausta. Täytyy vielä hieman harjoitella.
1.1.2014. Lumetonta ja niin lämmintä, että välikausivaatteissa tarkenee mainiosti, kun alle laittaa fleecekerroksen (ja sekin on isoveikalla välillä liikaa). Pojat keräsivät aattoiltana pihaa valaisseiden ulkotulien kuoret ihan innoissaan keskenään kilpaillen. Kumpi löysi enemmän? :)
Oletteko palanneet välikausitamineisiin vai sinnittelettekö topalla?
Oletteko palanneet välikausitamineisiin vai sinnittelettekö topalla?
Kun normaalit talvipuuhat eivät onnistu, pelataan sitten vaikka jalkapalloa, vaikka onkin tammikuu. Koko perheen yhteinen ottelu "sudet vastaan kanat" oli poikien mielestä ihan parasta :)
Isoveikalla on päällään syksyllä kirpparilta löytämäni Po.p:n haalari, joka on vielä varsin reilu, mutta toimii rönttäkelin pihapukuna ihan hyvin (koko 128 cm ja poika noin 120 cm). Haara roikkuu kyllä aika, enkä halua kuitenkaan kiristää vyötäröä.
Liikkeen kuvaaminen onnistuu uudella kameralla paremmin kuin vanhalla :)
Pikkuveikan pallohaalari on käynyt jo pieneksi ja käytössä on nyt aiemmin kauppatakkina toiminut Reimatec-takki vastaavilla henkselihousuilla. Otettiin myös välikausikengät takaisin käyttöön, kun saappaita meidän pojat inhoaa ja talvikengät menee pidemmän päälle pilalle näillä keleillä.
Reimatec-välikausirukkasten alla on Reiman ohuet, villasekoitteiset Silvia-aluslapaset. Ihan paras yhdistelmä näille keleille!
Pikkuveikka ei jaksanut pelata kovin kauaa "kanojen" puolella ja rupesi kurvailemaan kuoma-autolla pelialueella. Tykkää käyttää edelleen tätä vanhaa kuormuria, vaikka joulupukki toi uuden (sis. lumiaura). Tai sitten tämä sopii paremmin yhteen pipon kanssa? ;)
Tänään (2.1.) aamulla maa oli valkoinen!!! Sentin lumikerros kuorrutti yhtäkkiä mustaa maisemaa ja päällysti myös jokaista puun- ja pensaanoksaa. Upeaa. Vesisadetta on kyllä luvassa, joten väliaikaista taisi olla tuo lumenvalo jälleen.
Illalla kävimme poikien kanssa pitkästä aikaa uimahallissa. Olipas mukavaa! :) Isovanhempien kanssa kylpyläelämään tottunut isoveikka polski jo kuin vanha tekijä ja sukelteli keltaiset uimalasit päässään isin kanssa. Pitäisi varmaan ilmoittaa keväällä uimakouluun tuo poika. Pikkuveikka tutustui varovaisin askelin uima-allaselementtiin ja lämmitteli äitin sylissä ja saunan lauteilla. Pitää käydä useammin uimassa koko perhe!
Oletteko laittaneet/aiotteko laittaa lapsia uimakouluun ja missä iässä?
Mukavaa arjen alkua tai loman jatkoa, kumpaa se teillä nyt sitten onkaan! Viikonloppu tulee joka tapauksessa pian! :)
Vahteristonemäntä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)











