Aamut ovat jo kirpeitä ja illat hämärtyvät selvästi aikaisemmin kuin keskikesällä. Vaikka auringossa on edelleen kesäisen lämmintä, ilmassa on tiettyä kuulautta. Leikkuupuimuri pöllyttää kultaista peltoa tien toisella puolella. Koulut, eskarit ja päivähoito ovat alkaneet. Kesä 2014 alkaa kääntyä väistämättä syksyksi.
Harvinaisen helteisen heinäkuun jälkeen tämä emäntä tervehtii syksyä iloisin mielin ja lapsetkin ovat jo kyselleet, milloin voi taas laittaa pitkähihaisen paidan päälle. Lupasin, että kyllä se hetki pian taas koittaa. Kokosin tähän postaukseen suosikkejani syksyn paitasadosta muutamilta tutuilta merkeiltä.
Ylimmäisenä Villervallan riemukas karkkipaita, väri vaalean oranssi. Myös vihreä versio on herkku. Villervallan syysmallistosta teinkin jo erillisen postauksen, jos muistatte. (kuva Skidin verkkokaupasta)
Molo Kidsillä (3 kuvaa yllä, Keltainen Kettu) on muutama herkullinen, poikamainen kuosi tälle syksylle (kts. kolme kuvaa yllä). Ilves ja jalkapallo ovat upeita, oranssinsävyinen avaruusmaisema vetoaa omalla tavallaan ja miellyttäisi taatusti avaruusmaailmaan kellumaan jäänyttä isoveikkaa.
Nyt on Marimekko tehnyt sen, minkä mm. Po.p hoksasi jo hetkeä aiemmin: yhdistetään erivärisiä raitakuoseja samaan tuotteeseen (ja saadaan äiti-ihmiset sekoamaan). Marimekon "Herra" vetoaa ainakin tähän vannoutuneeseen tasaraitafaniin ja luulen, että tässä on tämän syksyn "pakkopaita" (pakko-saada-pukine) :D (kuva Marimekon verkkokaupasta)
Noshilta (Nosh Organics, kuva Lasten Taikamaa) löytyy tälle syksylle mm. hauska kamerakuosi, jota saa mm. kauniina okrankeltaisena. Menee varmasti "isommallekin" pojalle (/tytölle).
Reiman sisävaatteissa pörrää tänä syksynä mm. lasten piirtämiä autoja ja ötököitä, mutta oma suosikkini on tämä sateenkaaren väreissä hehkuva, kotoista räsymattoromantiikkaa henkivä fleecetakki. Hieno! (kuva reimashopista)
Miltäs syksyn paitasato näyttää? Mikä on oma suosikkisi näistä tai jostain muualta?
Ja sitten viime aikojen kuulumisia. Takana on rento, ohjelmaton kotiviikonloppu. On se jännä, miten töiden alkamisen jälkeen kotoilu on maistunut yhtäkkiä yllättävän hyvältä.
Enää ei ole tarvetta käydä joka viikonloppu jossakin, vaan on ihan kivaa vain olla. Tai no, eihän tämä meidän elämä kotonakaan pelkkää loikoilua ole: tänä viikonloppuna ollaan pesty viikon pyykit, tehty keinun perustuksia, vaihdettu kottikärryyn pyörä ja tyhjennetty komposti. Mutta on myös saunottu koko perheen kesken pitkän kaavan mukaan ja tehty vähän parempaa ruokaa kuin arkena. Viikonlopun pitää tuntua erilaiselta kuin arjen.
Parasta on kuitenkin nukkua pitkään arkiviikon aivan liian lyhyiden yöunien jälkeen. Tänään pojat nukkuivat 8.30 saakka! Olen kyllä opetellut menemään aikasemmin nukkumaan arkena, mutta siinä on edelleen hieman hiomista. Tämä emäntä ei pärjää pitkään vajaan kuuden tunnin yöunilla.
Isoveikalla menee mukavasti eskarissa ja poika lähtee sinne joka aamu mielellään. Uusia kavereita on löytynyt ja leikit maistuvat. Tänään tehtiin ensimmäinen kotiläksy, jossa piirrettiin aiheesta "täällä minä viihdyn". Ihmeen mukavasti malttoi poika keskittyä tehtävään, vaikka jälkeenpäin selvästi väsähtikin itselle hieman hankalan tehtävän suorittamisesta. Eskarikirjan sivulle piirtyi kuitenkin värikäs kuva kotitalosta ja veljeksistä sen pihalla :)
Ilman isoveikkaa uudessa päiväkotiryhmässä sinnittelevä pikkuveikka sen sijaan tirauttaa aamuisin välillä pienet itkut ja sanoo päiväkodin olevan "tylsää". Varsinkin päiväunien nukkuminen hoitopaikassa tuntuu olevan vaikeaa ja sen poika kuvailee itsekin vaikeimmaksi asiaksi päivähoidossa.
Meillä on kieltämättä kotona paljon myöhäisempi rytmi kuin päiväkodissa (kiitos pikkuveikan hyvien aamu-unien), mikä varmasti osaltaan vaikeuttaa nukahtamista puolilta päivin. Viikonloppuna päikkäreille käydään yleensä siinä kolmen maissa (ja silti yöuni tulee klo 20-21).
Lähes joka päivä saan hoitajilta kuulla, että pienimmäinen on nukkunut vain 30-40 minuuttia valvottuaan ensin sen tunnin verran. Kotona pikkuveikka nukkuu kevyesti 1,5 h päivälläkin ja nukahtaa nopeasti.
Arki-iltoina meillä kirmailee siis väsynyt, itkuinen ja levoton 3-vuotias, joka tarvitsee paljon syliä, muttei malta oikein sylissäkään istua. Toivottavasti tämä on ohimenevää alkuhankaluutta ja helpottaa tässä syksyn mittaan. Väkisinkin kyllä mietin, että iso päiväkotiryhmä ei ehkä ole vielä pikkuveikalle se paras paikka.
Kirpparipöytä pitäisi varata ja passinhakuun varasin jo ajan. Molemmat pojat saivat nyt paikan liikkarista, jossa isoveikka on harrastanut liikuntaa jo pari vuotta. Tiistai-illat täyttyvät siis pian lasten harrastamisesta, kunhan elokuu kääntyy syyskuuksi. Onneksi liikkari on tuossa lähikoululla, mutta on siinä silti hommaa viedä pojat peräkkäin eri ryhmiin yhden illan aikana. Varsinkin jos mies on reissussa.
Itse ilmoittauduin alkavan syksyn innoittamana kuntotanssiin, joka on sopivasti työmatkan varrella ja siten ehkä vaikeammin välteltävissä, kuin myöhemmin illalla alkava jumppa, joka on liian helppo jättää syksyn pimetessä väliin "kun ei vaan millään jaksa lähteä..."
Oletteko suunnitelleet/varanneet harrastuksia alkavalle syksylle?
Mutkatonta arkeen paluuta viikonlopun jälkeen toivottaen,
Vahteristonemäntä
























