Pojilla kevyinä reissuvaatteina Reima Taag/Toisto kevytvanutakit ja Reimatec Wetter kengät. Myös pipot Reiman. Isoveikan farkut Villervalla, pienemmän Kappahl.
Lupasin kirjoitella teille meidän talvilomasta ja nyt on viimein lupauksen lunastamisen aika. Nyt on nimittäin virtaa kuin entisajan emännässä, vaikka takana onkin vaativa kouluviikko. Pääsin tänään läpi lääkelaskutentistä! Ekalla yrittämällä!
En ole millään muotoa matemaattinen ihminen. Ongelmat alkoivat jo ala-asteella ja lukion lyhyen matikan vitosen tai kutosen eteen sain tehdä todella töitä. En hahmottanut sitä teoreettista matematiikkaa. Aikuisiällä, ammattiopintojen käytännönläheisemmän matematiikan kanssa on mennyt hieman paremmin, mutta kun edellisistä opinnoista on kulunut jo 10 vuotta aikaa, oli aivonystyrät heräteltävä uudelleen. Mutta ne heräsivät - sittenkin. Hah, kyllä se vanhakin koira oppii!
Palkitsin itseni kurvaamalla tentin jälkeen Jesper Juniorin 1/2 hintapäiville. En ole tainnut koulun alkamisen jälkeen käydäkään lastenvaateostoksilla. Siis livenä (ja hyvin maltillisesti verkossakaan). Shoppailun jälkeen istuskelin kahvilassa herkuttelemassa itsetyytyväisyyttä puhkuen. Keltaisessa muovikassissa Jonathan kesälenkkareita (hieman epäilyttää, mutta päätin kokeilla), Lego-vaatteita, Reiman talvipipo ja Jonathan junior-rukkaset.
Kuten joku ehkä huomaa kuvista, kävimme talvilomaviikolla Helsingin seudulla. Moni on kehunut Helsingin Vallilassa sijaitsevaa Tropicariota ja nyt oli meidänkin päästävä katsomaan, millaisia matelijoita siellä asustaa. Tropicarion ulko-ovi on keskellä asuinaluetta ruokakaupan oven vieressä ja ulkoa päin ei olisi voinut arvata, millainen trooppinen maailma avautuu, kun kävelee portaat alas kerrostalon kellariin.
Ilahduin eläinten suhteellisen tilavista ja siisteistä tiloista sekä eläinten aktiivisuudesta. Toisin kuin vaikkapa Korkeasaaressa, Tropicariossa katselija näki muutakin kuin hännänpäitä. Terraarioiden infotaulut kertoivat tärkeimmät tiedot lasin takana elävistä matelijoista. Suuret, katselijoiden lähelle tulevat varaanit tekivät vaikutuksen meihin aikuisiin. Kieltämättä myös ihmisen nielemään pystyvät suuret kuristajakäärmeet saivat sykkeen nousemaan.
Suurikokoinen, selvästikin lemmikkieläimen roolissa oleva ja pallolla leikkivä sarvinokkalintu "Harri" keräsi sympatiani, kun se oksensi minulle kuvustaan hedelmänpalan ja koetti kovasti tarjoilla sitä nokassaan. Isoveikkaa kiinnosti eniten pahiksen maineesta uskottavuutta saava scorpioni ja pikkuveikka halusi katsoa yhä uudelleen suurta, altaassa uiskentelevaa krokotiilia ja lämpölampun alla patsasta esittävää kaimaania.
Tropicarion leveillä käytävillä on helppo liikkua ja siellä olikin vieraita myös rattaiden kanssa. Pienestä kahviosta sai ostaa välipalaa ja myytävänä oli myös muovieläimiä kohtuuhintaan. Plussaa reilun kokoisista wc-tiloista ja toimivasta naulakkosysteemistä. Pääsymaksu perhelipulla (2+2) on 38 euroa ja seuraavista lapsista 6 eur/lapsi (kun normaali lastenlippu on 8 eur). Paikka ei ole suuren suuri, mutte aivan pikkuruinenkaan. Eläimistä kiinnostuneet pojat jaksoivat katsella käärmeitä ja liskoja kahden tunnin ajan. Luulen, että moni kiertäisi paikan tunnissa. Tropicarioon kannattaa pukeutua kevyesti, sillä lämmitetyistä terraarioista hohkaa lämpöä myös niiden ulkopuolelle. Itsellä tuli talvikengissä kuuma, pojille valittiin onneksi välikausikengät (Reimatec Wetter).
Tropicarion jälkeen haukkasimme pikaisen lounaan kauppakeskus Jumbon Hesburgerissa. Tai ei se nyt niin kovin pikainen lopulta ollut, kun suuren maailman jonot vievät aikansa. Ja parkkihallista vessaan palaaminen. Pojat eivät tajunneetkaan, kuinka lähellä olivat Flamingon kylpylää!
Täysillä vatsoilla suuntasimme Vantaan Tikkurilassa sijaitsevaan Tiedekeskus Heurekaan. Tämä ei ollut poikienkaan ensimmäinen vierailu koko perheen tiedekeskuksessa, mutta taas näimme paljon uutta. Rottakoripalloa emme ole ennen olleet katselemassa ja se olikin hauska kokemus: koulutetut rotat tekivät koreja oikeaan päätyyn ja välillä veivät pallon pois kentältä ja piilottivat mökkeihinsä. Yksi rotta kiipesi kouluttajan vartaloa pitkin lattialta kaulalle saakka ja kurkisti esiin kaula-aukosta. Minun selkäpiitäni karmi. Onneksi pojat eivät keksineet haluta rottaa lemmikiksi.
Pikkuveikka pääsi tällä kertaa planetaarion makuun (ja malttoi istua paikallaan) ja nautti täysin siemauksin "avaruuslennosta". "Äiti, nyt me lennetään!" Perusnäyttelyt kierrettiin tavalliseen tapaan pikaisesti, mutta eniten innostusta herätti Suksi Heurekaan näyttely, jossa pääsi kokeilemaan esimerkiksi virtuaalista lumilautailua, syöksylaskua ja mäkihyppyä. Niin nappijuttuja poikasille. Riskeihin keskittyvissä näyttelyssä sai mm. kävellä nuoralla ja toikkaroida erikoislasit päässä humalassa.
Heureka meni perjantaipäivänä kiinni jo klo 17, joten meillä tuli hieman kiire katsoa kaikki kiinnostavat kohteet ja Heurekashop sekä kahvila täytyi unohtaa. Kannattaa siis tarkistaa kyseisen päivän aukioloaika, kun suuntaatte Heurekaan. Aukioloajat vaihtelevat paljon arkipäivinäkin.
Kotimatkalla ruokimme nälkäiset ja kuittasimme myös väliin jääneet kahvit edullisesti sopivasti matkan varrella olleessa Ikean ravintolassa. Ei mikään rentouttava ruokaravintola, mutta nopea ja edullinen. Isäntä yllättyi, etten pyrkinyt shoppailemaan. Olin niin poikki koko päivän kävelemisestä, etten yksinkertaisesti kyennyt! Pojatkin nukahtivat paluumatkalla autoon ja heidät kannettiin melkein suoraan sänkyihinsä. Melkein siksi, että tokihan siinä piti ensin pienet autostaherättämisraivarit vetäistä.
Oletteko käyneet Jesperin 1/2 hintapäivillä? Entä Tropicariossa/Heurekassa? Mikä on välikausivermeiden tilanne?
Rentouttavaa viikonloppua toivotellen,
En ole millään muotoa matemaattinen ihminen. Ongelmat alkoivat jo ala-asteella ja lukion lyhyen matikan vitosen tai kutosen eteen sain tehdä todella töitä. En hahmottanut sitä teoreettista matematiikkaa. Aikuisiällä, ammattiopintojen käytännönläheisemmän matematiikan kanssa on mennyt hieman paremmin, mutta kun edellisistä opinnoista on kulunut jo 10 vuotta aikaa, oli aivonystyrät heräteltävä uudelleen. Mutta ne heräsivät - sittenkin. Hah, kyllä se vanhakin koira oppii!
Palkitsin itseni kurvaamalla tentin jälkeen Jesper Juniorin 1/2 hintapäiville. En ole tainnut koulun alkamisen jälkeen käydäkään lastenvaateostoksilla. Siis livenä (ja hyvin maltillisesti verkossakaan). Shoppailun jälkeen istuskelin kahvilassa herkuttelemassa itsetyytyväisyyttä puhkuen. Keltaisessa muovikassissa Jonathan kesälenkkareita (hieman epäilyttää, mutta päätin kokeilla), Lego-vaatteita, Reiman talvipipo ja Jonathan junior-rukkaset.
Kuten joku ehkä huomaa kuvista, kävimme talvilomaviikolla Helsingin seudulla. Moni on kehunut Helsingin Vallilassa sijaitsevaa Tropicariota ja nyt oli meidänkin päästävä katsomaan, millaisia matelijoita siellä asustaa. Tropicarion ulko-ovi on keskellä asuinaluetta ruokakaupan oven vieressä ja ulkoa päin ei olisi voinut arvata, millainen trooppinen maailma avautuu, kun kävelee portaat alas kerrostalon kellariin.
Ilahduin eläinten suhteellisen tilavista ja siisteistä tiloista sekä eläinten aktiivisuudesta. Toisin kuin vaikkapa Korkeasaaressa, Tropicariossa katselija näki muutakin kuin hännänpäitä. Terraarioiden infotaulut kertoivat tärkeimmät tiedot lasin takana elävistä matelijoista. Suuret, katselijoiden lähelle tulevat varaanit tekivät vaikutuksen meihin aikuisiin. Kieltämättä myös ihmisen nielemään pystyvät suuret kuristajakäärmeet saivat sykkeen nousemaan.
Suurikokoinen, selvästikin lemmikkieläimen roolissa oleva ja pallolla leikkivä sarvinokkalintu "Harri" keräsi sympatiani, kun se oksensi minulle kuvustaan hedelmänpalan ja koetti kovasti tarjoilla sitä nokassaan. Isoveikkaa kiinnosti eniten pahiksen maineesta uskottavuutta saava scorpioni ja pikkuveikka halusi katsoa yhä uudelleen suurta, altaassa uiskentelevaa krokotiilia ja lämpölampun alla patsasta esittävää kaimaania.
Tropicarion leveillä käytävillä on helppo liikkua ja siellä olikin vieraita myös rattaiden kanssa. Pienestä kahviosta sai ostaa välipalaa ja myytävänä oli myös muovieläimiä kohtuuhintaan. Plussaa reilun kokoisista wc-tiloista ja toimivasta naulakkosysteemistä. Pääsymaksu perhelipulla (2+2) on 38 euroa ja seuraavista lapsista 6 eur/lapsi (kun normaali lastenlippu on 8 eur). Paikka ei ole suuren suuri, mutte aivan pikkuruinenkaan. Eläimistä kiinnostuneet pojat jaksoivat katsella käärmeitä ja liskoja kahden tunnin ajan. Luulen, että moni kiertäisi paikan tunnissa. Tropicarioon kannattaa pukeutua kevyesti, sillä lämmitetyistä terraarioista hohkaa lämpöä myös niiden ulkopuolelle. Itsellä tuli talvikengissä kuuma, pojille valittiin onneksi välikausikengät (Reimatec Wetter).
Tropicarion jälkeen haukkasimme pikaisen lounaan kauppakeskus Jumbon Hesburgerissa. Tai ei se nyt niin kovin pikainen lopulta ollut, kun suuren maailman jonot vievät aikansa. Ja parkkihallista vessaan palaaminen. Pojat eivät tajunneetkaan, kuinka lähellä olivat Flamingon kylpylää!
Täysillä vatsoilla suuntasimme Vantaan Tikkurilassa sijaitsevaan Tiedekeskus Heurekaan. Tämä ei ollut poikienkaan ensimmäinen vierailu koko perheen tiedekeskuksessa, mutta taas näimme paljon uutta. Rottakoripalloa emme ole ennen olleet katselemassa ja se olikin hauska kokemus: koulutetut rotat tekivät koreja oikeaan päätyyn ja välillä veivät pallon pois kentältä ja piilottivat mökkeihinsä. Yksi rotta kiipesi kouluttajan vartaloa pitkin lattialta kaulalle saakka ja kurkisti esiin kaula-aukosta. Minun selkäpiitäni karmi. Onneksi pojat eivät keksineet haluta rottaa lemmikiksi.
Pikkuveikka pääsi tällä kertaa planetaarion makuun (ja malttoi istua paikallaan) ja nautti täysin siemauksin "avaruuslennosta". "Äiti, nyt me lennetään!" Perusnäyttelyt kierrettiin tavalliseen tapaan pikaisesti, mutta eniten innostusta herätti Suksi Heurekaan näyttely, jossa pääsi kokeilemaan esimerkiksi virtuaalista lumilautailua, syöksylaskua ja mäkihyppyä. Niin nappijuttuja poikasille. Riskeihin keskittyvissä näyttelyssä sai mm. kävellä nuoralla ja toikkaroida erikoislasit päässä humalassa.
Heureka meni perjantaipäivänä kiinni jo klo 17, joten meillä tuli hieman kiire katsoa kaikki kiinnostavat kohteet ja Heurekashop sekä kahvila täytyi unohtaa. Kannattaa siis tarkistaa kyseisen päivän aukioloaika, kun suuntaatte Heurekaan. Aukioloajat vaihtelevat paljon arkipäivinäkin.
Kotimatkalla ruokimme nälkäiset ja kuittasimme myös väliin jääneet kahvit edullisesti sopivasti matkan varrella olleessa Ikean ravintolassa. Ei mikään rentouttava ruokaravintola, mutta nopea ja edullinen. Isäntä yllättyi, etten pyrkinyt shoppailemaan. Olin niin poikki koko päivän kävelemisestä, etten yksinkertaisesti kyennyt! Pojatkin nukahtivat paluumatkalla autoon ja heidät kannettiin melkein suoraan sänkyihinsä. Melkein siksi, että tokihan siinä piti ensin pienet autostaherättämisraivarit vetäistä.
Oletteko käyneet Jesperin 1/2 hintapäivillä? Entä Tropicariossa/Heurekassa? Mikä on välikausivermeiden tilanne?
Rentouttavaa viikonloppua toivotellen,
Vahteristonemäntä / Toivottoman oivallista! -bloggari
En ole nyt ainakaan kahteen-kolmeen vuoteen tehnyt puolihintapäiviltä löytöjä, mutta nyt tein! Ostin Reiman vk-housut, Lego-collegen, Jonathan fleecehousut ja 3 Espritin pitkähihaista trikoopaitaa. Koko kasa maksoi noin 60 euroa, eli minusta tuntui, että tein hyvät löydöt.
VastaaPoistaEtkö käynyt Pääkaupunkiseudun reissulla Reima outletissa? Jotenkin odotin sitä, varsinkin kun lähistöllä olitte ;).
-T-
Piti vielä mainita, että meillä on hyviä kokemuksia Jonathan lenkkareista. Viimeksi sellaiset oli tosin pari vuotta sitten, mutta silloin niitä oli ainakin kahtena kesänä peräkkäin. Kestivät hyvin ja poika tykkäsi niitä käyttää. Ainahan kengät on vähän ylläreitä. Olihan meillä se hyvä kokemus Reiman pestävistä, ilmavista lenkkareistakin ja viime kesänä sellaiset hajosivat nopeasti.
VastaaPoista-T-