Jouluntuoksua

 

Joulupiparit. Ja varsinkin se taikinan syöminen. Se vaan kuuluu jouluun. Minä en ole koskaan tehnyt taikinaa itse, vaikka olen ennen poikien syntymää rakentanut piparista mansardikattoisen huvilan, kirkon ja muumitalon - silloin oli aikaa näperrellä. Taikinan ostan valmiina ja Myllyn Paras piparkakkutaikina, se voilla leivottu, on suosikkini. Se paistuu tasaisesti ja pipareista tulee rakenteeltaan ja maultaan hyviä.

Joskus voisi kyllä kokeilla lähileipomon myymää piparitaikinaa...

 

Leivoimme poikien kanssa alkuviikosta joulun ekat piparit. Minä onneton olin varannut vain yhden paketin taikinaa (nyt pakastimessa toki odottaa 3 lisää) ja eihän siitä riittänyt uuniin kuin pari vajaata pellillistä. Ai miksi? No, pojat kun saivat omat taikinapalansa eteensä, iskivät kaulimen sijaan hampaansa kiinni niihin. Pikkuveikka isoveikan esimerkkiä seuraten. Ja pitihän sitä herkkua maistella aina leipomisen lomassakin. Tietysti.

Piparien painelu sopii pienellekin leipurille. Pikkuveikka oli mielissään, kun osasi leipoa :)

 

Isoveikka odottaa, että piparit jäähtyvät :) Tällä kerralla valitsimme muoteiksi rekka-auton, ison sydämen, pyrstötähden, kissan, pupun ja poron. Minulla on aika mukava valikoima piparimuotteja, joita olen keräillyt vuosien varrella. Joulumessuilta löytää erikoisia piparimuotteja. Oman valikoiman erikoisin on ehkä vanha suomenkartta, jossa on vielä toinenkin käsivarsi tallella. Perinteiset ukot ja akat ovat kyllä kivoja ja muumit myös.

Teetkö itse piparitaikinan vai ostatko valmista? Mikä muotti on rakkain?

Huomenna alkaa joulunalusviikko. Sain tänään viimeiset lahjat hankittua ja kävin kuuntelmassa kauneimpia joululauluja kirkossa. Tuleva viikko kulunee pitkälti leipoessa, muissa jouluvalmisteluissa ja ystäviä tavatessa.

Mukavaa ja stressitöntä viikkoa!

Vahteristonemäntä