Helteessä

Kesä on täällä ja helle hellii. Pojat ovat hyvällä tuulella, kun ulos lähtiessä ei tarvitse pukea kerroksia, vaan riittää, kun sujauttaa crocsit jalkaan ja nappaa lippiksen päähän.

Äitikin nauttii, kun ei tarvitse taistella lasten pukemisen kanssa. Kovasta helteestä en niin kauheasti välitä, mutta tarvittaessa vetäydyn sitten ilmalämpöpumpun viileän tuulen alle jäähdyttelemään.

Keväällä Lekmerin alesta ja lapsimessuilta hankitut Crocsit ovat poikien mieleen. Pikkuveikalla siniset Lego-aiheiset ja isoveikalla vihreät mustalla Darth Vader-koristeella. Isoveikka on isin jalanjäljissä suuri Star Wars fani.

Parhaat pihakengät tällä hetkellä ja toimivat varmasti monessa muussakin käytössä. Nämä kengät pikkuveikkakin saa itse jalkaan ja pois. Näppärää.

Minä odottelen Crocs-kaupasta saapasalea, että saisin itselleni kauan himoitsemani keltaiset, matalat kumpparit. Ne ovat olleet ostoskorissa jo monta kertaa, mutta täytynee odotella ensimmäistä tiliä.

 

Orvokkien viereen istutin terassille oikein perinteiset punaiset pelargoniat ja reunalle valkoista lobeliaa. Helppoa ja näyttävää, kunhan tuosta oikein kasvuun ponnahtavat.

Keittiön työtasolla matalat auringonkukat ja kehäkukat pikkuruisissa taimipoteissaan odottavat pääsyä väljemmille multamaille. Kasvimaa pitäisi raivata talvetetuista pensaista ja kylvää tilalle hernettä poikien poimittavaksi. Nuo sisällä kasvavat kukkien taimet voisi koulia kasvimaahan hernerivien viereen.

Betonirappujen lämpimässä kyljessä metsämansikat kukkivat parhaillaan ja vieressä pensasmustikat odottavat myös pölyttäjiä. Kukista päätellen odotettavissa on ihan mukava sato. Nuorin omenapuumme kukkii myös hienosti. Vanhemmat, vaahteroiden alla sinnittelevät eivät jaksa edelleenkään pinnistää kukkia. Siirtoa harkitaan.

Kyllä. Minä sitten lopulta kuitenkin lankesin. Isoveikka sai Molo Kidsin krokotiilejä ja pikkuveikka leikkiautoja vilisevän toy car kuosisen paidan (kuva alla).

Ja täytyy sanoa, että kyllä kannatti. Ainakin tuo krokopaita on ihan yhtä upea kuin kuvissa. Isoveikka oli ihan soikeana, kun kaivoin paidan paketista. Toinen juhlahetki oli, kun paidan sai laittaa päiväkotiin!  Äiti on nyt kyllä hurahtanut Molon upeisiin kuoseihin!

Pikkuautokuosin olisin toivonut jatkuvan paidan selkäpuolellekin (kuten krokopaidassa on). Pieni käyttäjä ei tätä tietenkään osaa vaatia ja fanittaa paidan kuvaa muutenkin. Harmaa selkämys alkaa jo hartioiden etupuolelta ja se hieman häiritsee, mutta ei onneksi pahasti.

Mitäs tykkäätte?

Lindexin farkkusortsit ovat osoittautuneet oikein mukavan mallisiksi ja pojat tykkäävät niitä käyttää. Ei turhia nappeja tai neppareita, vain nauhat vyötäröllä. Pysyvät pojilla aika kivasti jalassa ilman kiristystäkin.

Mittasimme veljekset eilen, kun tuntuu, että venyvät kuin voikukat tähän aikaan vuodesta!

Isoveikka (5,5 v) on nyt 125 cm pitkä ja pikkuveikka (pian 3 v) 102 cm. Että on taas vähän venähdetty! Isoveikka oli marraskuun lopussa neuvolassa 119.5 cm, joten puolessa vuodessa on tullut viitisen senttiä lisää. Ilmankos 128 cm vaatteet eivät olekaan enää liian isoja. Samoin koko 104 on nyt oikein passeli pikkuveikalle ysikasien jäädessä pikkuhiljaa pois käytöstä.

Lähipuutarha oli istuttanut kesän amppelikukkia tällä kertaa värillisiin amppeleihin. Ensin ajattelin, että voi kamala, mutta hetken tuumailtuani ne alkoivat näyttää itseasiassa ihan hauskoilta. Muut värivaihtoehdot olivat lime ja lila. Valkoinen kukka sopii ihan kivasti värilliseen amppeliin (kuvassa lempparini lumihiutale kuistin tolpassa), mutta värikkäissä roikkupoteissa kukki jos jonkinlaista sorttia.

Miltäs näyttää esteetikkojen silmään tällainen uutuus?

Tänään meillä tehtiin kesätekoja ja pumpattiin hiki päässä kahluuallas, pestiin se ja täytettiin vedellä. Kannoin ämpäreillä kuumaa vettä hyisen ulkohanasta letkun kautta laskettavan veden joukkoon, että pienempikin poika tarkenee polskimaan. Ja voi sitä riemua!  Altaassa näkyi hyvällä mielikuvituksella jopa kaloja ja sinne piti kuljettaa kaikenlaisia leluja.

Ripustin riippumattoni terassille omaan telineeseensä ja katselin ekan kerran pilviä tänä kesänä. Sen hetken, kun altaassa olijat leikkivät sulassa sovussa ;) Riippumatto rauhoittaa jopa isoveikan, joka kääriytyy päätyrimattomaan mattoon kuin herne palkoonsa.

Olen myös nimikoinut hullun lailla pikkuveikan vaatteita. Pääosin ihan tekstiilitussilla, sillä koen sen kätevimmäksi, kun pikkuveikan nimellä ei ole tarranimilappuja valmiina ja silitettävät merkit tuntuvat jotenkin hankalilta. Meillä aiemmin testattavina olleet Ikast Etiket/Label Yourself nimikointitarrat ja silitettävät nimilaput ovat kestäneet hyvin pesuja ja kulutusta. Harmittelen, etten valinnut testiin pikkuveikan nimellä tarralappuja silitettävien nimilappujen sijaan. Silitettäviä lappuja tulee laitettua lähinnä Metsolan froteisiin, jotka pesen ohjeen mukaan 60 asteessa.

Huomenna sitten aloitetaan! Päiväkotitreenit nimittäin. Vien pojat 9:ksi päiväkotiin ja olen siellä pikkuveikan kanssa pari tuntia tutustumassa. Maanantaina poika jää sitten ihan itsekseen puoleksi päiväksi ja tiistaina olisi tarkoitus olla jo kolmeen saakka. Tositoimet ja pitkät päivät alkavat seuraavana maanantaina, kun tämä emäntä suuntaa töihin. Tuntuu edelleen ihan oudolta kirjoittaa tuo sana: työ.

Yritän nauttia näistä viimeisistä "lomapäivistä", vaikka kieltämättä se on jo hieman vaikeaa. Työt ja kaikki sitä ennen hoidettavat asiat (ja epäselvyys siitä, mitä kaikkea pitäisi älytä hoitaa) pyörivät koko ajan mielessä. Täytyy ainakin soittaa huomenna päivähoitotoimistoon ja tarkistaa, että heillä on meidän kesän muuttuneet aikataulut selvillä. Ja täytyy yrittää hahmotella itselleenkin tämä kesän paletti...Joku mindmappi toisi ehkä mielenrauhan? :)

Aurinkoista ja rentouttavaa viikonloppua, huomenna on jo perjantai! :)

Vahteristonemäntä