sunnuntai 17. elokuuta 2014

Pitkää hihaa ja pimeneviä iltoja


Aamut ovat jo kirpeitä ja illat hämärtyvät selvästi aikaisemmin kuin keskikesällä. Vaikka auringossa on edelleen kesäisen lämmintä, ilmassa on tiettyä kuulautta. Leikkuupuimuri pöllyttää kultaista peltoa tien toisella puolella. Koulut, eskarit ja päivähoito ovat alkaneet. Kesä 2014 alkaa kääntyä väistämättä syksyksi.

Harvinaisen helteisen heinäkuun jälkeen tämä emäntä tervehtii syksyä iloisin mielin ja lapsetkin ovat jo kyselleet, milloin voi taas laittaa pitkähihaisen paidan päälle. Lupasin, että kyllä se hetki pian taas koittaa. Kokosin tähän postaukseen suosikkejani syksyn paitasadosta muutamilta tutuilta merkeiltä.

Ylimmäisenä Villervallan riemukas karkkipaita, väri vaalean oranssi. Myös vihreä versio on herkku. Villervallan syysmallistosta teinkin jo erillisen postauksen, jos muistatte. (kuva Skidin verkkokaupasta)




Molo Kidsillä (3 kuvaa yllä, Keltainen Kettu) on muutama herkullinen, poikamainen kuosi tälle syksylle (kts. kolme kuvaa yllä). Ilves ja jalkapallo ovat upeita, oranssinsävyinen avaruusmaisema vetoaa omalla tavallaan ja miellyttäisi taatusti avaruusmaailmaan kellumaan jäänyttä isoveikkaa.


Nyt on Marimekko tehnyt sen, minkä mm. Po.p hoksasi jo hetkeä aiemmin: yhdistetään erivärisiä raitakuoseja samaan tuotteeseen (ja saadaan äiti-ihmiset sekoamaan). Marimekon "Herra" vetoaa ainakin tähän vannoutuneeseen tasaraitafaniin ja luulen, että tässä on tämän syksyn "pakkopaita" (pakko-saada-pukine) :D (kuva Marimekon verkkokaupasta)






Maxomorran syysmalliston suosikikseni lennähtivät siniset pöllöt ruskealla pohjalla ja hehkuvan oransseilla kanteilla. Näyttävä väriyhdistelmä ja suloiset pöllöt vetoavat aina :) Kuva Keltaisen Ketun verkkokaupasta.


Noshilta (Nosh Organics, kuva Lasten Taikamaa) löytyy tälle syksylle mm. hauska kamerakuosi, jota saa mm. kauniina okrankeltaisena. Menee varmasti "isommallekin" pojalle (/tytölle).


Reiman sisävaatteissa pörrää tänä syksynä mm. lasten piirtämiä autoja ja ötököitä, mutta oma suosikkini on tämä sateenkaaren väreissä hehkuva, kotoista räsymattoromantiikkaa henkivä fleecetakki. Hieno! (kuva reimashopista)

Miltäs syksyn paitasato näyttää? Mikä on oma suosikkisi näistä tai jostain muualta?

Ja sitten viime aikojen kuulumisia. Takana on rento, ohjelmaton kotiviikonloppu. On se jännä, miten töiden alkamisen jälkeen kotoilu on maistunut yhtäkkiä yllättävän hyvältä.

Enää ei ole tarvetta käydä joka viikonloppu jossakin, vaan on ihan kivaa vain olla. Tai no, eihän tämä meidän elämä kotonakaan pelkkää loikoilua ole: tänä viikonloppuna ollaan pesty viikon pyykit, tehty keinun perustuksia, vaihdettu kottikärryyn pyörä ja tyhjennetty komposti. Mutta on myös saunottu koko perheen kesken pitkän kaavan mukaan ja tehty vähän parempaa ruokaa kuin arkena. Viikonlopun pitää tuntua erilaiselta kuin arjen.

Parasta on kuitenkin nukkua pitkään arkiviikon aivan liian lyhyiden yöunien jälkeen. Tänään pojat nukkuivat 8.30 saakka! Olen kyllä opetellut menemään aikasemmin nukkumaan arkena, mutta siinä on edelleen hieman hiomista. Tämä emäntä ei pärjää pitkään vajaan kuuden tunnin yöunilla.

Isoveikalla menee mukavasti eskarissa ja poika lähtee sinne joka aamu mielellään. Uusia kavereita on löytynyt ja leikit maistuvat. Tänään tehtiin ensimmäinen kotiläksy, jossa piirrettiin aiheesta "täällä minä viihdyn". Ihmeen mukavasti malttoi poika keskittyä tehtävään, vaikka jälkeenpäin selvästi väsähtikin itselle hieman hankalan tehtävän suorittamisesta. Eskarikirjan sivulle piirtyi kuitenkin värikäs kuva kotitalosta ja veljeksistä sen pihalla :)

Ilman isoveikkaa uudessa päiväkotiryhmässä sinnittelevä pikkuveikka sen sijaan tirauttaa aamuisin välillä pienet itkut ja sanoo päiväkodin olevan "tylsää". Varsinkin päiväunien nukkuminen hoitopaikassa tuntuu olevan vaikeaa ja sen poika kuvailee itsekin vaikeimmaksi asiaksi päivähoidossa. 

Meillä on kieltämättä kotona paljon myöhäisempi rytmi kuin päiväkodissa (kiitos pikkuveikan hyvien aamu-unien), mikä varmasti osaltaan vaikeuttaa nukahtamista puolilta päivin. Viikonloppuna päikkäreille käydään yleensä siinä kolmen maissa (ja silti yöuni tulee klo 20-21).

Lähes joka päivä saan hoitajilta kuulla, että pienimmäinen on nukkunut vain 30-40 minuuttia valvottuaan ensin sen tunnin verran. Kotona pikkuveikka nukkuu kevyesti 1,5 h päivälläkin ja nukahtaa nopeasti.

Arki-iltoina meillä kirmailee siis väsynyt, itkuinen ja levoton 3-vuotias, joka tarvitsee paljon syliä, muttei malta oikein sylissäkään istua. Toivottavasti tämä on ohimenevää alkuhankaluutta ja helpottaa tässä syksyn mittaan. Väkisinkin kyllä mietin, että iso päiväkotiryhmä ei ehkä ole vielä pikkuveikalle se paras paikka.

Kirpparipöytä pitäisi varata ja passinhakuun varasin jo ajan. Molemmat pojat saivat nyt paikan liikkarista, jossa isoveikka on harrastanut liikuntaa jo pari vuotta. Tiistai-illat täyttyvät siis pian lasten harrastamisesta, kunhan elokuu kääntyy syyskuuksi. Onneksi liikkari on tuossa lähikoululla, mutta on siinä silti hommaa viedä pojat peräkkäin eri ryhmiin yhden illan aikana. Varsinkin jos mies on reissussa.

Itse ilmoittauduin alkavan syksyn innoittamana kuntotanssiin, joka on sopivasti työmatkan varrella ja siten ehkä vaikeammin välteltävissä, kuin myöhemmin illalla alkava jumppa, joka on liian helppo jättää syksyn pimetessä väliin "kun ei vaan millään jaksa lähteä..."

Oletteko suunnitelleet/varanneet harrastuksia alkavalle syksylle?

Mutkatonta arkeen paluuta viikonlopun jälkeen toivottaen,

Vahteristonemäntä

6 kommenttia:

  1. Voi teidän 3-vuotiasta! Ehkä kyse on vain totuttelusta uuteen ryhmään ja pian hommat alkavat luistaa. Meidän kolmevuotias jäi vielä pienten ryhmään (on ryhmän vanhin) ja se kyllä sopiikin hänen rauhalliselle luonteelleen.

    Tässä viikonlopun aikana kävin läpi lasten vaatelaatikot ja tein inventaariota paitatarpeesta. Isommalle kävin hakemassa KappAhlista muutamat peruspaidat mutta joillekin ihanuuksillekin jäi tilaa. :) Tuo Reiman räsymattofleece on huippuihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Kyllä mun taas tänäänkin kävi sääliksi tuota pienimmäistäni, kun oli aivan poikki hoitopäivän jälkeen ja makasi vatsani päällä juttelemassa. Yritti ehdotella kaikenlaista vaihtoehtoista tekemistä päiväkodille: voitais mennä hoploppiin, sea lifeen, kutsua kavereita kylään...tai oltais vaan kotona äidin kanssa. Sitähän hänen elämänsä oli vielä keväällä. Nyt riipii :(

      Hyvä kun muistutit: munkin pitäis käydä läpi poikien vaatteet. Taas kerran. Meillä ei kyllä oikeasti voi olla tarvetta paidoille ;)

      En tiedä, onko tuolla Reiman kuosilla mitään tekemistä räsymaton kanssa, mutta se mulla kyllä tuli mieleen. Herttainen joka tapauksessa :)

      Poista
  2. Jostain syystä meillä pitkähihaisten pino on valtava jo valmiiksi, eli ei ole tarvetta hankinnoille. Odotan kyllä joidenkin osoittautuvan pieneksi syksyn tullen, mutta silti niitä riittää...

    Voi hyvinkin olla että pikkuveikkaa vielä jännittää uusi ryhmä ja veljestä erossa oleminen. Se sitten haittaa unille rauhoittumista. Uskoisin, että asia helpottuu kun aikaa hieman kuluu ja hän tottuu uuteen. Toivotaan näin.

    Mun mielestä tuo karkki-villervalla on liian sekava. Reiman fleece taas puolestaan on ihana!

    -T-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsemppauksesta. Kyllä tämä varmasti ajan kanssa helpottuu. Olen kyllä nyt vähän riekaleina, kun tuntuu oma flunssakin puskevan samaan saumaan lasten reagoinnin kanssa. Tänäänkin meillä oli vaikea ilta.

      Ai teilläkin painapinot notkuvat. Miten siinä aina pääseekin käymään niin? ;)

      Reiman fleece tuntuu miellyttävän monia. Mulle tuo Villervallan karkkikuosi ei ole vielä liian sekava. En sitten tiedä, miltä mahtaisi näyttää livenä pidempään katseltuna. Ainakin siinä on värejä ja hauska aihe :)

      Poista
  3. Mulle on nyt kolahtanut eniten se Aarrekidin musta huppari, sekä ehkä tykkään vähän rodinin voimamiehestä, vaikka sillä onkin ne kainalokarvat =D

    Kirppispöydän kävin varaamassa eilen, ja voi pyhä sylvi miten paljon rytkyä sinne pitäisi nurkista raahata!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyykin tutkia tuo huppari :) Mulla kävi syksyisten rodinien kanssa niin, että ei iskenyt mikään. Voimamiestä harkitsin hieman, mutta en sitten kuitenkaan innostunut. Vai että on kainalokarvatkin! ;D

      Kirppistouhu on kivaa, mutta ottaa kyllä aikaa ja sitä mulla on nyt vähänlaisesti. Mutta ehkä tässä jossain välissä ehdin taas laputtaa ja lajitella. Viikolle 37 varasin pöydän, mutta aloin jo miettiä, onko liian myöhään vk-vaatteille?

      Poista

Kommentti sinulta kivalta tuntuisi, anonyyminäkin onnistuisi! :)