tiistai 23. joulukuuta 2014

Joulun tekoa


Poikien päiväkodissa askartelemat tontut, isoveikan vasemmalla, pikkuveikan oikealla.

Eilen meni pasmat sekaisin oikein kunnolla, kun erehdyin töistä tullessa kävelemään Sokoksen läpi. Leluosastolla oli kaikki lelut - 50 %! Siis aivan kaikki, myös legot. Voitte kuvitella, että sydän hakkasi ja aivot kelasivat hankittua joululahjavuorta. Josko vielä jotain sittenkin? Ja juuri kun olin kauhistellut lasten saamaa lahjamäärää ja materialistiksi kasvamista. Hypistelin legopaketteja yksi toisensa jälkeen, vaikka hiki valui norona pitkin selkää ja sormet menivät valkoisiksi liian painavan ruokakassin raahaamisesta. Kiertelin myös Briot ja pelit sekä kurkistelin nukkekotiakin. Lopulta irrottauduin kassalle (vain) yksi legopaketti kainalossani. Sitä ei kyllä anneta vielä tänä jouluna, mutta eihän tuollaista tarjousta voi ohittaa!

Kassajonossa vilkuilin kelloa ja kirosin ostohysteriaani: saisin juosta bussille ehtiäkseni. Paitsi että - minunhan piti hakea vielä pikkuveikalle tilattu paita Marimekosta. Lopetin säntäilyn ja päätin mennä suosiolla seuraavalla bussilla.

Jos muistatte, kuolasin jo kesällä moniväristä tasaraitapaitaa nimeltään Herra 3. Siinä on hihat keskenään eriväriset ja eriväriset kuin paidan runko. Nyt joulun alla tuosta riemunkirjavasta raitapaidasta kehkeytyi pakkomielle ja eihän sitä enää saanut verkkokaupasta eikä paikallisesta liikkeestä.

Paita tilattiin Jyväskylästä paikalliseen Marimekon puotiin viiden euron toimituskuluilla. Kalliiksi tuli, myönnetään, mutta on se kyllä ihana. Jäin kyllä pohtimaan, oliko koko 110 cm sittenkään tarpeeksi reilu vai olisiko pitänyt ottaa jo 116 cm. Mitoitus ei ole yhtä reilua kuin ennen ja nuo kutistuvan pesussa jonkin verran.

Aamulla, kun toin pikkuveikan alakertaan katsomaan lastenohjelmia isoveikan kanssa, hain samalla kinkun muuta huushollia viileämmästä saunasta sulamasta ja laitoin paistumaan. Kinkku painaa 4,5 kg, joten on liian suuri meidän 2-3 päivän tarpeisiin, mutta pienempää en enää onnistunut löytämään. Tänään olen paistanut myös perunalaatikot, joiden suolaisuus- ja makeusaste ei osunut oikein kohdalleen mutu-tuntumalta. Onneksi niitä voi tuunata vielä jälkikäteen.

Päivän leivontaponnistus oli jäädytetty Domino-suklaakakku (ohje), jossa on Domino-pohjan päällä puolukkasosetta ja sen päällä suklainen juustokakkumassa, jossa on karpaloita ja marenkimurskaa joukossa. Monivaiheinen, useita vatkaamisia ja kulhoja vaativa kakku. Ei heikkohermoisille.

Saimme tätä herkkukakkua mummon luona isänpäivänä ja päätin jo silloin, että siinä on meidän joulukakku. Ja samalla ainoa joululeivonnainen tänä kiireisenä jouluna. Torttuja on paistettu pari kertaa ennen joulunaikaa ja pipatitaikina on edelleen pakastimessa. Luultavasti se sinne jääkin. Mutta se ei haittaa. Joulusta ei saa stressata.

Kakun valmistusta säesti ulkona kuusien (niitä on todellakin tänä vuonna kolme!) ja toistensa kanssa äänekkäästi taisteleva miesväki. Ja kun suklaa oli sulamassa vesihauteessa, singahdin välillä yläkertaan etsimään kadoksissa olevaa kuusenalusmattoa. Ja tietysti muistin vahdata kinkun lämpömittaria aina välillä, että suolasika kypsyy juuri sopivan meheväksi. Olen kyllä varsinainen monitoimikone. Joulumusiikki vaan kovemmalle, niin osaa keskittyä olennaiseen.

Huomenna nähdään, tunnistaako isoveikka naapurinmiehen joulupukin parran takaa ja meneekö joulunsatu läpi vielä kerran. Kouluun mennessä totuus on ehkä syytä paljastaa vai mitä mieltä olette?

Kunnon yllätyskin on jo saatu tälle joululle, sillä isoveikalla loksahti tänään lukeminen kohdalleen. Onhan poika parisen viikkoa lukenut lyhyitä, tuttuja sanoja jotakuinkin oikein, mutta tänään alkoi yllättäen saada selvää myös vähän vaikeammista sanoista ja äiti saikin kirjoittaa testisanoja ja lauseita pitkin iltaa kuusenkoristelun lomassa. Voi miten hienoa nähdä pojan innostus ja ylpeys uudesta taidosta :)

Nyt nautimme aikuisten kesken joulukaloja viinilasin äärellä poikien vetäessä sikeitä. Kuusi tuoksuu ja arki on jossain kaukana. On tätä odotettukin.

Rauhallista ja rentouttavaa joulua kaikille teille!

Vahteristonemäntä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentti sinulta kivalta tuntuisi, anonyyminäkin onnistuisi! :)