Isoveikka nauttii, kun ei tarvi pukea pitkiä housuja, vaan ulos voi kipaista ihan sortseissa. Kai se on lapsellekin vapauttavaa, kun ei tarvi tunkea kauheasti vaatetta päälle. Pikkiksellä olen pitänyt vielä enimmäkseen pitkiä housuja, jotka suojaavat edes vähän pieniä polvia kaatuessa. Ja sitä kaatumista tapahtuu ja paljon, kun eletään rinnepihalla ja juostaan aina niin kovaa kuin kintuista lähtee.
Tuo ylimmän kuvan Maxomorran sauruspaita on jotenkin niin ihana ja sopii väreiltään täydellisesti meidän punapäiselle isoveikalle. Poika tykkää itsekin paidasta tosi paljon, eikä meinannut antaa sitä pyykkiin ollenkaan! ;) Paidan parina H&M:n sortsit, joiden takataskun eläinkuvat ovat myös lasten mieleen.
Tästä kivestä on tapeltu viime päivinä. Että kumman vuoro on kiivetä ja kumpi oli viimeksi...Vajaa 2 veen ei ehkä kannattaisi tehdä kaikkea nelivuotiaan perässä, mutta minkäs teet. Toistaiseksi olemme selvinneet säikähdyksillä ja yhdellä aivotärähdysepäilyllä. Pojat eivät saa olla pihassa keskenään, vaan aina on valvottava. Mutta kyllähän se silmä välttää.
Viime aikojen suurta hupia on ollut erilaisilla työnnettävillä/ajettavilla leluilla ympäriinsä kurvailu. Täysiä mäkeä alas ja poikki pensaikoiden, joskus nokkospuskankin läpi...auts. Pikkis pysyy jo varsin taitavasti isoveikan perässä, mutta ohihan sitä ei sentään päästetä ;)
Kuten huomaatte, näissä leikkikuvissa ei vaatteilla koreilla eivätkä vaatteet ole pääosassa. Isoveikka saa itse valita kotivaatteensa ja vaikka tuntuukin olevan tarkka väreistä ja aiheista, ei ne aina ihan äitin silmää miellytä tai sovi yhteen. Myös pikkuveikan asu on omassa pihassa usein epämääräinen sekoitus perittyä ja kirpparilta löydettyä. En raaski laittaa uusimpia ihanuuksia pihaleikkeihin, ainakaan vielä. Kun ei vaan kävis niin, että jäävät sitten käyttämättä?!
Onko teillä eri vaatteet kotona ja muualla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti sinulta kivalta tuntuisi, anonyyminäkin onnistuisi! :)