Lasten pitää saada roikkua ja kiipeillä. Pihassamme on kyllä puita, mutta niiden alimmat oksat ovat nelivuotiaan tavoittamattomissa ja kiipeilyn tarve on ollut viime aikoina suorastaan huutava. Leikkipuisto onn verrattain kaukana, eikä siellä koskaan ole ketään (lukuunottamatta klo 9 paikalle säntääviä perhepäivähoitajia lapsineen. Silloin me olemme aamupalalla...). Mulla on siis huono omatunto lasten leikkitelinevajeesta ja keinukin on yhä rakentamatta ja...
Olen etsinyt köysitikkaita jo jonkin aikaa, tuloksetta. Eräänä päivänä löysin aitasta kerän mitälie hinausköyttä ja päätin, että yritän rakentaa itse jonkinmoisen roikkumispaikan poikasille. Kai siihen nyt yksi emäntä pystyy, kun vaan oikein tiukasti päättää! ;)
Omatekoisessa puuhakeskuksessani on myös pyöreästä koivuklapista ja köydenpätkästä tehty riippumispaikka. Herra 4 vee kuvitteli heti olevansa apina leipäpuussaan...
Tässä näkyy, miten version 3. köysirappuset pitävät napakasti nassikan alla ja kiipeäminen onnistuu yhä ylemmäs...
...ja ihan ylös asti! Kuvissa ei näy pikkuveikkaa, joka tietysti yritti myös kiivetä tähän viritykseen, mutta homman haasteellisuuden huomattuaan tyytyi tällä erää vieressä seisoviin a-tikkaisiin - luojan kiitos.
Tarkkasilmäisenä saatoit huomata, että pojan hattu vaihtui välillä. Tämä on meillä ihan normaalia yhden ulkoilun aikana, että välillä pitää saada hakea toinen päähine. Poika siis todellakin rakastaa hattuja. Vaalea hattu on Maximon UV-hattu viime kesältä, lippis tietysti Salama Mc Queen...Paita on kirpparilta viimeksi löytynyt Maxomorra dinoaiheella ja sortsit H&M, jalkapalloaiheiset vilkkulenkkarit Freedog.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti sinulta kivalta tuntuisi, anonyyminäkin onnistuisi! :)