Kotieläinpihassa

 

Viime torstaina 6.6. kävimme lähikaupungin kotieläinpihassa parin bussimatkan takana. Tämä vierailu on jokakesäinen "perinne" vähän niinkuin Linnanmäki tai joku vastaava hurlumheipaikka. Ja mielellänihän minä lapsille eläimiä näytän! Täytyyhän nykylapsenkin tietää, että lammas tuntuu "ihan villalta", kuten herra 4 vee osuvasti ilmaisi rapsutellessaan mustaa karitsaa.

 

Pojilla on päällä Reiman Angry Birds paidat ja jalassa Reiman Candy tennarit. Isoveikan sortsit Meandi, pikkuveikan hattu Villervalla.



 

Kotieläinpihaan tultaessa ovat ensiksi vastassa kanat. Jostain syystä kanat ja kukko kiinnostavat lapsia, vaikka ovatkin varsin pieniä ja vaatimattomia eläimiä. Tällä kertaa emme nähneet munintaa, kuten viimeksi, mutta silti kanarouviaan vahtivaa kukkoa oli mukava seurata sen tepastellessa ympäri tarhaa.

 

Vasikat pötköttelivät ruohikolla syötyään itsensä ähkyyn tuoretta ruohoa. Ammuntaa ei valitettavasti kuulunut, vaikka lapset yrittivät kovasti näyttää mallia. Aiempina kesinä kotieläinpihassa asunut valtava nautaeläin piti sellaista ääntä, että se mylvintä erottui vieressä kulkevan rautatien pauhun keskeltäkin. Sen nimi oli muuten osuvasti Ämyli.

 



 

Lampaat ovat useimpien lasten kestosuosikkeja tässä kotieläinpihassa. Varmaankin siksi, että ne tulevat rohkeasti aidanrakoon määkimään rapsutuksia. Vaalea äskettäin kesäkuntoon keritty emä imetti mustaa karitsaansa tuon tuostakin katselijoiden iloksi. Huomasin, että ahkera lähitallin aitauksen luona käyminen on tuonut poikiin lisää rohkeutta koskettaa muitakin eläimiä :)

 



 

Tämän aurinkovoiteella sivellyn neidin aitaukseen sen sijaan ei kannata vieraan sormiansa työntää. Terttu ei nähkääs perusta vieraiden rapsutuksista ja se ilmenee selvästi lukuisista varoituskylteistäkin. Varmuuden vuoksi possun aitauksen vieressä on vielä henkilökunnan edustaja valvomassa turvallisuutta. Silti tämä possunpallero on viettänyt kotieläinpihassa jo monta kesää ja nukkuu yönsä tallin perällä sijaitsevassa omassa karsinassaan pehmessä prinsessapedissä pää tyynyllä!

 

Viimeisenä kurkistettiin vielä alpakat ja ponit. Sitten olikin aika lähteä takaisinpäin ja lounaspaikkaa etsimään. Olipa taas kiva käydä tutussa kotieläinpihassa!