Sadepäivän temppurata ja isänpäivän tunnelmia

Kaikenkattavien kuorivaatteiden aikoinakin loka-marraskuussa on joskus päiviä, jolloin ei viitsi lähteä ulos. Vettä tulee taivaan täydeltä ja viima vihmoo. Äitiä paleltaa pelkkä ajatuskin ulos menosta.

Silloin pitää keksiä, miten puretaan lasten ylitsepursuaavaa energiaa sisätiloissa. Hoplopissa ja vastaavissa sisäleikkipuistoissa se toki onnistuu, mutta kotonakin voi rakentaa temppuradan.

Välineet ovat varsin yksinkertaiset, eikä pääsylippuja tarvita. Tarvitaan vain keittiöjakkara, tuoli, saunajakkara tai vastaava tukeva jakkara, matala pöytä, viltti ja jumppa-alusta. Tai mitä nyt kotoa sattuu löytymään, tyyli on vapaa :)

 

 

 

Suunnittelin ensin, miten radalla edetään ja millä lailla kutakin välinettä käytetään. Täysin turhaa. Lapset kehittivät heti oman tapansa toimia ja kokeilla vaikkapa keittiöjakkaraa (kuten isoveikka yllä). He kiipesivät, voimistelivat, hyppäsivät, ryömivät ja tekivät kuperkeikkaa.

 



 

Pikkuveikka otti mallia isoveikalta ja ylitti jakkaran -ja itsensä- monta kertaa :)

Meillä oli mukava päivä! Temppuilun jälkeen rakennettiin isin vanhoista avaruuslegoista erilaisia aluksia ja upposin itsekin touhuun niin, että päiväruoka venähti hieman ;)

Onko joka päivä "pakko" ulkoilla? Mitä teette lasten kanssa sateella sisällä?

Isänpäivää juhlimme neljän sukupolven voimin lapsuudenkodissani, äitini loihtimien herkkupöytien ääressä. Veljeni vietti ensimmäistä isänpäiväänsä silminnähden ylpeänä isänä ja helli pientä poikaansa herkeämättä. Minäkin sain tavata rakasta kummipoikaani oikein kahtena peräkkäisenä päivänä :) Serkukset leikkivät keskenään ja isoisovanhemmat ihmettelivät nykylasten nopeaa kehitystä.

Isoveikka oli askarrellut isille päiväkodissa "Paras isi"-mitalin, joka oli personoitu parilla lauseella lapsen ajatuksista omasta isästään. Mitalissa luki mm. "isin kanssa on kiva painia, isi keksii kaikenlaisia yllätyksiä", Isi oli otettu :)

Uusi viikko alkoi vähemmän juhlavasti klo 8 jäljellä olevien viisaudenhampaiden poistolla vasemmalta puolelta ja nyt lepään kotona puoli päätä puuduksissa. Pojat ovat mummolassa yökylässä (pikkuveikka ekaa kertaa ilman vanhempia) ja palaavat iltapäivällä. Hampaiden poisto meni tälläkin kertaa onneksi hyvin. Puudutuksen jälkeen tuli vähän huono ja pyörryttävä olo, mutta se meni onneksi ohi, kun laittoivat pään alas ja jalat ylös. Alahampaasta jäi pieni juurenkappale kiinni leukaluuhun, mutta sen ei pitäisi aiheuttaa ongelmia. Toivottavasti ei...


Mukavaa viikonalkua, toivottavasti siellä on yhtä aurinkoinen sää kuin täällä! :)

Vahteristonemäntä