Juhannus on juhla-aikaa

Vietimme juhannusta appivanhempien mökillä perinteisin menoin. Hyvää ruokaa, juomaa ja leppoisaa yhdessäoloa serkusten kirmatessa keskenään pitkin poikin. Kokko sytytettiin lasten vuoksi jo varhain ja se sai palaa pitkälle yöhön.

Viime aikoina kiusannut kylmä ja sateinen sää piti juhannusaattona tauon ja taivas repesi keskikesän juhlan kunniaksi. Kaivattu aurinko!

Laituri ja rakennusten ovenpielet (kuvassa vierasmaja) oli koristeltu juhannuskoivuin, saunassa tuoksuivat vihdat. Pitäisi muistaa tehdä ja pakastaa muutama vihta talven varalle.

Mummi järjesti serkuksille aarteenetsinnän, jossa piti vihjekuvien avulla löytää rastilta toiselle ja lopulta aarteen luo. Yksi rasti oli kuvassa näkyvällä kaivolla.

Tänä vuonna 6 vuotta täyttävä isoveikka ja samanikäinen serkkutyttö olivat aivan tohkeissaan, kohta 3-vuotias pikkuveikka ei vielä oikein hahmottanut leikin ideaa - mutta osasi kyllä arvostaa viimeiseltä rastilta löytynyttä suklaa-aarretta :)

Vesitykit olivat tämän juhannuksen hittijuttu. Niitä oli kiva täyttää laiturin reunalta ja ampua kumivenettä - ja välillä vähän toisiakin.

Isoveikka nautti myös Mölkystä ja sulkapalloakin treenailtiin. Mailoissa vaan tuntui olevan jokin vika ;) Eniten lapset viettivät kuitenkin aikaa trampoliinilla.

Lapset odottivat kovasti kokon sytyttämistä (mikä oli jo hyvissä ajoin illalla), mutta kun samaan aikaan tuotiin tarjolle karkit ja sipsit, unohtui juhlatuli täysin ja pienet juhlijat keskittyivät vain herkkujen mussuttamiseen...

Kokon sytyttämisen jälkeen saunoimme ja lapset puljasivat useaan otteeseen 15 asteisessa järvessä. Pikkuveikka oli porukan kylmänkestävin uimari ja kipitti aina viimeisenä saunaan lämmittelemään. Äiti sensijaan tarkeni kastaa vain jalkaterät!

Itse harmittelen, etten tullut kuvanneeksi kokkoa enää tämän sytytysvaiheen jälkeen. Poltimme kokkoa kuitenkin aikuisten kesken pitkälle yöhön ja ihailimme tulta laavun suojista illalla alkaneen sateen ropistessa kokkokatsomoksi rakennetun laavun pressukattoon.

Juhannuspäivän aamuna mökkipihalla kirmaili jos jonkinmoisia eläimiä. Lasten asut Younglife. Ovatko tuttuja pukuja? Kotoa meiltä löytyy tämän firman puvuista tiikeri, leppäkerttu ja pingviini. Leijona tekisi mieli hankkia.

Juhannuspäivä oli aattoa kylmempi ja varsin tuulinen. Vettäkin ripotteli vähän väliä. Välikausitakeille oli käyttöä. Pikkuveikalla yllään Villervallan dotstar takki tämän kevään/kesän mallistosta. Uusi tuttavuus meille. Kuosista, mallista ja väristä tykkään kovin, mutta kankaan laatu on mielestäni varsin koppurainen, eikä kaulusta ja hihansuita ole pehmustettu kuten Reiman takeissa. Toki hintakin on edullisempi.

Jännä, miten yksi lapsi lisää leikissä muuttaa veljesten dynamiikan niin, ettei tarvitse koko ajan nahistella ja olla toisen kimpussa. Serkkutytön läsnäollessa pojat leikkivät tosi kivasti yhteen. Toki sosiaalisesti taitavampi tyttölapsi myös selvitteli veljesten pieniä riitoja niin, etteivät ne ehtineet paisua ja vanhimpana hän myös ohjaili leikkiä vähemmän sotaisaan suuntaan. Mutta joka tapauksessa oli kiva katsella pari päivää poikien sujuvaa yhteisleikkiä ja serkusten riemua toisistaan :)

Miten teidän juhannus meni?

Nyt on arki taas alkanut ja kolmen päivän viikonlopun jälkeinen ensimmäinen päiväkotipäivä tuntuu, varsinkin pikkuveikalla. Äitiä oli niin kovasti ikävä iltasella, vaikka sylikkäin istuttiinkin. Enää neljä aamua ja sitten alkaa miesväen kesäloma. Mies on tosin sitä mieltä, että hänellä on enää neljä vapaapäivää ja sitten se työ vasta alkaakin. Taitaa olla oikeassa ;)

Mukavaa viikonalkua!

Vahteristonemäntä