Huomenna se alkaa. K-O-U-LU. Tänään oli yhteisen kesälomamme viimeinen päivä. Muu perhe jatkaa lomaa vielä kuun loppuun, mutta isoveikan saattelemme huomenna koulutielle. Voitte kuvitella, miten sydämeni jyskyttää jännityksestä: esikoisen koulunalku ei ole mikään pikkujuttu. Minun vauvani lähtee maailmalle!
Onneksi meillä hyvämaineinen lähikoulu on tuossa alle 200 m päässä ja onneksi voin ainakin alkuun saatella lapseni tuon vilkasliikenteisen tien yli ja ottaa kopin kotiin palatessa, kun olen vielä kotona. Mutta irti pitää päästää, pikkuhiljaa, ja se on vaikeaa, kuten tiedätte. Ja äidin päässä pyörii monenlaisia ajatuksia; kumpa tuo säästyisi ainakin kiusaamiselta!
Viime päivät ovat olleet täynnä jännitystä ja normaalisti niin hyväntuulinen isoveikka on ollut selvästi kiukkuinen. Itsekin huomaan olevani jotenkin ärtyisä. Yhdessä ollaan täällä sitten äksyilty - äiti ja poika. Meitä kun jännittää tämä muutos.
Tänään isoveikka sai koulun alkamisen kunniaksi päättää päiväohjelman. Aamupäivälle hän valitsi metsäretken, iltapäivälle uimahallireissun ja illalla leikkivät vielä isin kanssa legoilla. Mukavaa ja rauhoittavaa tekemistä, joista erityisesti uimahallissa polskiminen purki hyvin jännitystä ja rentoutti oloa. Myös äidin.
Legoleikkien jälkeen paistettiin iltapalaksi pannukakku, isoveikan lempparia sekin. Poika nukahti nopsasti ja normaaliin nukkumaanmenoaikaan heti sänkyyn mentyään. Ilman päivän rentoutusharrastuksia koulutulokas olisi saattanut pyöriä sängyssään ja jännittää tulevaa.
Kuvista näette, mitä isoveikka pukee päälleen huomenna ensimmäisenä koulupäivänä. Legoaiheinen t-paita on tuliainen keväiseltä Turkinmatkalta isovanhempien kanssa ja se on kuulunut kesän suosikkipaitoihin. Paita piti saada myös kouluun ekana päivänä. Tai no, ihan ensimmäiseksi valittiin kyllä me&i musta t-paita turkoosilla tiikerikuvalla ("ei mitään vauvojen kuvioita!", tokaisi poika paitavalinnastaan), mutta siinä olikin joku tahra.
Kouluhousut tilasin Skidiltä muutama päivä sitten. Ne ovat Villervallan "City Jeans". Isoveikka ihastui heti näihin rentoihin ja silti farkkumaisiin housuihin, joiden lahkeensuun voi pitää ensin kiristettynä ja myöhemmin suorana. Polvien muotoleikkaukset ovat kuulemma tärkeät. Samalla tilasin myös vihreät canvashousut, joista meillä on kokemusta jo useammalta vuodelta. Nämä molemmat uudet housut ovat jo kokoa 140 cm (poika noin 135 cm), sillä koko 128 cm on käynyt auttamattoman lyhyeksi ja isoveikan koon 134 cm canvaksista katselin tässä kesällä, etteivät nekään enää liian suuret ole. Resorilahkeisiin voi onneksi ostaa vähän kasvunvaraa ja siten pidentää pöksyjen käyttöikää. Siis jos polvet säilyvät ehjinä.
Pitäisi yrittää mennä itsekin ajoissa nukkumaan ja opetella heräämään taas ihmisten aikoihin...Joutuu äitikin skarppaamaan lukujärjestyksen mukaan!
Eikä me olla opeteltu vielä sitomaan kengännauhojakaan! (kun kaikki kengät on tarroilla...) Ja perunankuorimistakin on vasta kokeiltu - tuloksena kiukku ja uhmakkaasti kokonaista perunaa haarukastaan haukkaava metsämies.
Miten teidän koulunalku (eskarin/arjen alku) on sujunut? Olivatko viimeiset lomapäivät kovin jännittyneitä?
Leppoisaa loppuviikkoa teille kaikille ja tsemppiä eskarin- ja koulunaloittajien perheisiin!
Vahteristonemäntä / Toivottoman oivallista! -bloggari
Onnea teidänkin koulutielle! :) Ihan hurjalle tuntuu, että nämä kaikki blogivauvat menee jo pian kouluun :D
VastaaPoistaKiitos :) Sano muuta! Missä vaihessa nämä vauvat ovat kasvaneet näin isoiksi?!? Onneksi me äidit emme vanhene lainkaan ;)
PoistaMeillä lähdettiin tänään innokkaasti kouluun :) Jännityksen poikasen havaitsin koulun pihalla, kun odotettiin kellojen soimista, sitä ennen en huomannut käytöksessä mitään. Sinne se jäi touhukkaana, iso pieni poika :) Kouluhan on tuttu jo eskarista (eskari on samassa pihapiirissä ja siellä käy eskarit syömässä ja liikuntasalissa). Ja sitten isosiskoa ja iskää saattaa nähdä välitunneilla ja ruokalassa. Eiköhän se koululainen siellä pärjää. Pienimmäinen sanoi jo kouluun pihassa kun lähdettiin kotia kohti, että ei oo mitään tekemistä :D On sitä onneksi vähitellen tässä löytynyt :D On taas totuteltava olemaan ilman aisaparia päivät.
VastaaPoistaNiin ja sujuvaa koulun aloitusta siis isoveikalle!! :)
VastaaPoistaKiitos. Teilläkin koulu alkoi siis tänään :)
PoistaTeilläpäs otettiin rennosti koulunalku. Varmasti vaikuttaa asiaan, että paikka on eskarista tuttu ja isosisaruksia on samassa koulussa.
Meillä pikkuveikka oli aika apeana aamulla koulun pihassa, kun saattelimme isoveikkaa ja vilkutti haikeana isoveljensä perään. Totesi moneen kertaan päivän aikana ääneen, että isoveikka on nyt sitten koulussa ja laski, milloin hän itse pääsee kouluun. Iso muutos molemmille veljeksille.
Meillä kans pikkukoululainen reagoi jännitykseen äksyilemällä. Oli viimeiset päivät jo aika kamala. Heti helpotti, kun keskiviikkona oli eka koulupäivä ohi. Totesi, että kivaa oli ollut. Nyt on jo tyytyväisempi lapsi, kun jännitys saatiin pois. Isä on hänellä ollut aamuisin tukena, on ekat viikot aamuapuna. Iltapäivisin on jo mennyt iltapäiväkerhoon. Sitten vasta meillä jännät paikat alkaa, kun pitää aamuisin lähteä vasta meidän vanhempien jälkeen. Tässä nyt mietin, pitäisikö tuo tänään tullut aapinen päällystää. Se on kovakantinen.
VastaaPoista-T-
Ja taas me samistellaan: pojat reagoivat siis jännitykseen samalla tavalla - äksyilemällä. Meilläkin paine selvästi helpotti, kun ensimmäinen koulupäivä (3 h) oli ohi ja poika totesikin iloisena ja helpottuneena heti minut nähdessään: "Äiti, ei se ollutkaan niin kamalaa..." :)
PoistaMe peruttiin ip-kerhopaikka, kun ei sitä toistaiseksi tarvita ja täällä on ihmeen hyvä tilanne paikkojen suhteen, joten paikka pitäisi löytyä tarvittaessa myöhemminkin. Näin meille ainakin asiasta vastaava ihminen lupaili.
Isoveikka sai kovakantisen Apilatien Aapisen, joka on valitettavasti vain lainassa. Olen suorastaan järkyttynyt: edes Aapista ei saa enää omaksi! Tilasimmekin tänään ystäväni kanssa pojillemme omat Aapiset kirjakaupasta, että jää tärkeä kirja lapselle itselleen muistoksi. Ainakin pari isoveikan luokkalaisen perhettä oli tehnyt saman liikkeen jo ennen koulun alkua ja hankkinut lapsilleen omat Aapiset.
Meillä oli sentään uusi aapinen. Päällystin sen ei ihan vielä blogin linkittämän videon avulla. Muutama kupla jäi ja niistä tuli pojalta palautetta heti.
Poista-T-
Täällä aloiteltu eskaria ja ihan mukavasti on starttaillut. :) Kuinkas teillä se eka koulupäivä sitten sujui?
VastaaPoistaMukava kuulla, että eskari on alkanut hyvissä merkeissä :) On nämä muutokset aina jännittäviä - koko perheelle.
PoistaIsoveikan eka koulupäivä alkoi jännittyneissä tunnelmissa ja aamulla poika halusi tulla vanhempien väliin ja yritti piiloutua peiton alle jne. Pikkuveikkakin jännitti empaattina siinä mukana, eikä aamupala meinannut maistua millään.
Onneksi isoveikan jännitys alkoi hiljalleen helpottaa koulun pihalla, kun näki eskarista tuttuja kavereita, joista kaksi parasta kaveria pääsi samalle luokalle. Pikkuveikka sen sijaan oli aika levoton ja apea, kun isoveikka lähti uuteen maailmaan ilman häntä. Reippaasti meni poikamme jonoon ja marssi sisään kouluun vanhempien jäädessä vilkuttamaan pihalle.
Ekana päivänä tutustuivat toisiinsa, saivat Aapiset ja pitivät kevyen liikuntatunnin. Itsenäinen ruuan ottaminen oli sujunut ilmeisesti ihan ok, joskin kovin vähän oli poika malttanut syödä, vaikka oli mieleistä ruokaa. Isoveikka söi sitten uuden lounaan muun perheen kanssa kotiin tultuaan :D
Kun haimme isoveikkaa kotiin, juoksi vastaan leveästi hymyilevä poika, joka oli silminnähden helpottunut ja ylpeä selviytymisestään. Olivat saaneet Liikenneturvalta keltaiset huomiolippikset, joka tuntui olevan kova juttu.
Huominen koulupäivä jännittää vielä hieman, mutta huomattavasti vähemmän kuin tämä ensimmäinen. Ja äitikin selvisi - tosin ei ihan kyynelittä :)