tiistai 11. helmikuuta 2014

Ostohysteriaa lastenvaatekutsuilla (me&i)


Tulin juuri me&i -kutsuilta ja olen vieläkin ihan kierroksilla. Olipa ihanaa hypistellä jo moneen kertaan kuvista kurkittuja ihanuuksia ihan livenä ja porukalla :) Mopo pysyi mielestäni  kuitenkin ihan kohtalaisesti käsissä, vaikka mallisto meinasikin aika ajoin viedä mennessään. Ihania!

Yllätyskin mahtui joukkoon: en tykännytkään livenä keltapohjaisesta peacebuses-paidasta (kuva yllä), josta olin kaavaillut isoveikan kesäpaita numero ykköstä. Ei, keltainen väri miellytti kyllä, mutta jotenkin ne bussien vaaleat ääriviivat eivät erottuneet keltaisesta taustasta, jolloin kuosi ei näyttänyt mun silmissä bussiruuhkalle vaan kummallisille, kylmäsävyisille värilänteille.

Pyörittelin aikani kynää tilauslomakkeen bussipaidan kohdalla, sillä olinhan ollut tähän paitaan niin ihastunut. Katsoin busseja aina uudestaan ja uudestaan ja lopulta jätin paidan ostamatta. En vaan tykännyt siitä. Pienen surutyön se kyllä vaati.


Nine-one-one puolestaan osui ja upposi, vaikka en tummansinisen ystäväksi edelleenkään tunnustaudu. Tämä kuosi on livenä huomattavasti näytöltä katseltua parempi ja pikkuveikka saakin pukeutua kesällä pelastusajoneuvoihin. Sopii muuten teemaltaan täydellisesti pojalle, joka alkoi tänään itkeä vuolaasti, kun läksimme paloasemavierailulta kotiin. Onneksi on valokuvia ja tarroja muistona upeasta kokemuksesta :)



Pikkuveikan toisessa kesäpaidassa huhuilevat pöllöt. Tämä kuosi ei livenä sävähdyttänyt sen kummemmin, mutta turkoosi väri on upea ja aihe on jotain muuta kuin autoja. Aihe sopii sitäpaitsi muutenkin "pöllöilmeitä" naamalleen vääntelevälle vesselille ;) Tämä on sellainen söpö.


One peacebus on aivan ihana! Toivottavasti isoveikka tykkää käyttää tätä. Onhan siinä ainakin "yksi iso kuva edessä", joka oli nuorenherran oma määritelmä kelvolliselle puserolle jokin aika sitten (taisi tosin tarkoittaa Cars-tyyliä...)

Tämän olisin ostanut itselleni, jos mahtuisin kokoon 152. Mallistossa oli muuten monta muutakin, joihin olisin langennut, jos niitä olisi saanut aikuisten koossa (esimerkkinä tyttöjen mekot/tunikat). Naisten mallisto puolestaan ei kauheasti inspiroinut: kovin oli mustavalkoista minulle. Magic knickers housut olisin halunnut, mutten raaskinut.


Mutta lapsellehan sitä kyllä raaskii! ;) Isoveikalle oli suorastaan pakko saada tämä huputon huppari. Suurimmaksi osaksi siksi, että se on keltainen. Tykkään myös tuosta suuresta &-merkistä.

Minua ei häirinnyt se, että hihojen raidat ovat tummansiniset ja &-kuvio taas ruskea (toki raidat olisivat mielummin saaneet olla ruskeat). Huputtomana tämä pusakka sujahtaa ilman raivareita takin alle ja toimii sellaisenaan keveänä kesätakkina säiden lämmittyä. Meillä hupparien hupuille ei ole juuri käyttöä.

Sitä kyllä hiukan jäin miettimään, miten keltaiselta tämä takki näyttää kevätauringon kuivattamalla hiekkatantereella vietetyn päivän jälkeen. Rämmimme nimittäin aiemmin tänään keltaisissa takeissa loskasäässä...Keltainen on koukuttavan kaunis, mutta hmm...hieman ongelmallinen.


Lopuksi vielä lankeemus. Tunnustan: näitä pipoja en ollut etukäteen suunnitellut hankkivani. Kuosi vaan vei mennessään, tiedättehän.

Tämä bussipipon väriyhdistelmä olisi muuten toiminut paitanakin: tässä bussit erottuvat taustastaan. Molemmat pojat saavat bussipipon. Punaisten bussien sävy muuten näyttäisi sellaiselle, että se sopisi yhteen Reiman punaisen, retrohenkisen Vacalis-haalarin kanssa ;)

Tuo me&i:n systeemi, että laskun saa vasta seuraavan kuukauden loppuun, on kyllä varsin asiakasystävällinen ja houkutteleva. Lisää taatusti myyntiä. "Osta nyt ja maksa sitten joskus" ;)

Olipas hykerryttävä ilta lastenvaatteiden parissa! :) Oletko jo käynyt me&i-kutsuilla? Tehnyt hankintoja?

Vahteristonemäntä

Kaikki kuvat me&i

4 kommenttia:

  1. Meille tulee ainoastaan Demin housut koska canvas housujen väri ei edelleenkään sytytä. Keltainen huppari on vielä mietinnän alla olis kyllä ihana. Meillä ei taida olla yhtään hupullista hupparia koskaan edes ollut, poika kun on kova kiipeilemään ja muuten vaan energinen niin tiedä sitten mihin jäis kiinni tai roikkumaan kun ei irtoa.
    Pipoja ei koskaan ole liikaa ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pyörittelin pitkään niitä denimhousuja (farkkuja). Malli vaikutti tosi hyvälle ja kangaslaatu oli huippupehmeä, lisäksi vielä kaksinkertainen kangas polvissa. Jätin kuitenkin (vielä) tilaamatta, kun hinta tuntuu niin suolaiselle. Näitä ei taida yleensä jäädä aleenkaan.

      Tuo on aivan totta, että kiinteät huput ovat kyllä turvallisuusriski touhukkailla lapsilla. Meidän pojat ovat myös kiipeilijöitä.

      Huojentavaa, jos pipoja ei voi olla liikaa ;) Minä kyllä hieman epäilen, että meillä niitä alkaa jo olla liikaa. Olen pipofani ja niitä tulee haalittua...

      Poista
  2. Täällä sama juttu. Olin varma, että keltainen klainari tulee meille, mutta annoin pojan itse valita ja lopputuloksena postissa noutoa odottavat nine-one-one ja one peacebus. Kumpaakaan meistä ei tuo keltainen sytyttänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa mukaan Maiju ja kiitos kommenteistasi :)

      Jaa että teilläkin kävi sama homma bussipaidan kanssa! Jotain hassua siinä paidassa sitten on. Mulle oli varsin uusi kokemus tämä, että joku vaate ei livenä enää miellytäkään. Ehkä sitä tulee koko ajan vaativammaksi? ;)

      Housuja olisi tehnyt mieli tilata myös, mutta niitä tuntuu tällä hetkellä olevan yli tarpeen. Ruskeat joogahousut, joissa edessä nappilista, olivat aivan ihanat. Puhumattakaan turkooseista perusjoogahousuista. Mutta minä jään odottelemaan sortseja :)

      Poista

Kommentti sinulta kivalta tuntuisi, anonyyminäkin onnistuisi! :)