Mitä sitä nainen toivoisi naistenpäivänä? No tietenkin pääsevänsä raksamessuille! Voiko sitä enää naisellisempaa ohjelmaa keksiäkään ;)
Oikeasti oli ihan kiva käydä messuilla pitkästä aikaa. Ja käynti oli myös varsin tarpeellinen: tarvitsimme neuvoja liesituulettimen korjausta/vaihtoa varten, vinkkejä sokkelin maalauksen uusimiseen sekä pihavalaistustietoa.
Ja kotiäidille on tärkeintä päästä välillä pois sieltä kotoa. Vaikka sitten raksamessuille!
Miten te vietitte naistenpäivää vai vietittekö?
Poikia kiinnosti messuilla luonnollisesti kaikenlaiset koneet. Positiivista, että täällä niiden kyytiin sai myös kiivetä. Myös poliisilla ja pelastuslaitoksella oli omat standinsa, jotka vetivät pientä väkeä odotetusti puoleensa.
Pojat saivat mieluisia tarroja ja pahvista taiteltavat poliisiautot. Isoveikka vähän harmitteli, että useimpien esittelijöiden herkkukulhot sisälsivät mintunmakuisia karkkeja. Onneksi löytyi myös pehmiskioski :)
Varustin pojat tarkoituksella keltaisilla paidoilla ihmisvilinään. Keltainen selkä löytyy väenpaljoudesta, jossa suurin osa on kuitenkin pukeutunut tummanpuhuvasti. Silti kadotimme yhden kerran pikkuveikan muutamaksi sekunniksi, kun hän syöksähti ihailemaan valaistua, vesitäytteistä putkea, jonka sisällä ilmakuplat kohosivat. "Kaunista", hoki pieni mies moneen kertaan. Äidin sydän hakkasi vielä hetken tuplakierroksilla.
Pelleilyä ja hysteeristä hekotusta. Tottakai lopulta alkoi väsyttää ja kierrokset nousivat. Istahdimme poikien kanssa alas, joimme vähän vettä ja odottelimme, että isi käy katsastamassa vielä pari kohdetta.
Poikien kanssa messuilla käynti meni suht mukavasti. Pikkuveikka rummutti vähän liian lujaa erästä messustandin seinäkettä ja se irtosi...Onneksi oli helppo kiinnittää magneeteilla uudestaan...
Veljekset kulkivat lähellämme melko tottelevaisesti. Olin varautunut juoksemaan kiinni säntäilevää pikkuveikkaa, joka ei halua pitää kädestä kiinni kuin tietä ylitettäessä.
Pikkuveikka on siinä iässä, että seuraa isoveikkaa, joka puolestaan seuraa isiä. Siellä ne miehet astelivat jonossa kuin ankanpojat ja äiti pujotteli perässä rattaiden kanssa kera ilmapallojen ja messulöytöjen :)
Ja sitten ravintolan kautta kotimatkalle. Ah, ruuanlaittovapaa päivä! :)
Iltapäivällä miesväki lähti ulkoilemaan. Aamupäivän räntä- ja vesisade olivat tiessään ja kevätaurinko paistoi. Meillä on vielä lunta lumenkolauskasoissa ja niissä pojat tykkäävät leikkiä. Lumi kun on harvinaista herkkua tänä talvena.
Suojasin upouuden Vacaliksen kurahousuilla. Kurahousut on minulle tosi ristiriitainen asia. Toisaalta vastustan niiden käyttöä hengittämättömyyden takia. Olen itse tehnyt aikanaan puutarhatöitä sadepuku päällä ja se oli aivan kamalaa: jatkuvasti nihkeä olo.
En haluaisi lapsen joutuvan leikkimään muovipussitunnelmissa. Mutta kurahousut ovat kyllä todella kätevät näillä keleillä ja kaikkein helpoimmin puhdistettava ja nopeimmin kuivava materiaali. Ja hengittäähän tuo yläosa kuitenkin. Pikkuveikka ei ainakaan vielä vastusta kurahousuja ja saappaatkin ovat viime päivinä sujahtaneet mukavasti jalkaan. Isoveikka on toista maata...
Kurahousut vai ei? Missä tilanteissa?
Tähtipipo tähtiheijastimella on Reima Loire tämän kevään mallistosta. Tykkään kovasti kuosista. Arvoin pitkään punaisen ja tämän tummasinisen pipon välillä, mutta päätin kuitenkin poiketa haalarin väristä. Osin sen vuoksi, ettei poika olisi aivan kokopunaisissa. Vai onko sillä tänä päivänä enää väliä? Mitä ajattelet?
Pipon koko on 52 ja pojan pää lähempänä 50:tä. Pipon malli vaikuttaa oikein lupaavalle ja kangas on mukavan napakka.
Puuvillapipossa on ohut fleecevuori. Hikipäät kiittävät Reiman tuotekehitystä tekokuituvuorista :)
Kurahousut Reiman viime vuoden mallistosta, välikausirukkaset jotain aiempaa vuosikertaa. Muumikuvioiset Tretorn-saappaat kirpparilta.
Uusi pipo lähtikuvassa ja haalarin punainen väri luonnollisimmillaan.
Pyörät kaivettiin esiin varastosta. Ajopeleille tehtiin keväthuolto ja sitten lähdettiinkin kevään ensimmäiselle pyörälenkille. Pyöräilykausi avattu! Milloinkohan viimeksi maaliskuun alkupuolella?!
Samaan aikaan sain itse tehdä kaikessa rauhassa valokuvahommia :) Poikien mentyä nukkumaan söimme herkkuani katkarapu-ceasarsalaattia valkkarin kera. Hyvä naistenpäivä :)
Rentoa viikonlopun jatkoa! :)
Vahteristonemäntä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti sinulta kivalta tuntuisi, anonyyminäkin onnistuisi! :)