Haalarisovitus A: perintöpukujen paraati

Ettei kukaan teistä pettyisi suuresti, paljastan heti alkuun, että kyseessä ei ole Molon tai Ticketin uutuuksien hehkuttamissessio, vaan pikkuveikka sovittelee isoveikalta perittyjä, tulevaksi talveksi aikomiani Reima Kiddo-haalareita noin vuodelta 2010.

Yläkuvassa vasemmalta ylhäältä alkaen: 98 cm sini-harmaa Reima Kiddo ja 92 cm vihreä-ruskea Reima Kiddo. Haalarien alla keskirivissä Reima asusteita: sininen fleece-kauluri, sininen pipo (2013) ja jemmattu karvalakki (2013), Lassie-pipo ja Reima fleece-kauluri. Alarivissä vasemmalta: Kuomat, mustat rukkaset, jemmatut tsin Reimatec-rukkaset (2013), Reima Kiddo rukkaset (2013) ja Tepsut-talvikengät.

En yritä väittää, että rakastaisin näitä haalareita enää tänä päivänä, mutta toivon, että voisin käyttää niitä pikkuveikan pihapukineina tulevana talvena. Ihmisten ilmoillehan meillä on onneksi se Reiman keltainen Obos-untuvatakki ;)

Mutta koville tämä ottaa, kun on nähnyt eri valmistajien talven uutuudet lukuisissa blogeissa ja mainoksissa...Ja viime talvena ostin pikkuveikallekin kuitenkin uuden haalarin...

Mutta nämä perintöhaalarit ovat uudenveroisia: ei yhtään kulumaa polvissa/pepussa! Kunto on aivan uudenveroinen. Haalareita aikanaan käyttänyt isoveikka ei ilmeisesti laskenut ollenkaan pyllymäkeä tai kiipeillyt lumikasoissa parivuotiaana. Tuo isompi haalari jäi pieneksi kesken talven, joten oli siksikin kovin vähällä käytöllä. Olisi siis aikamoista tuhlausta jättää nämä käyttämättä ;) (piru ollallani vihjailee eteenpäin myymisestä!

Siis sovitellaan! Tässä 92 cm haalari ensin. Alaosa on harmaanruskea, yläosa kuviollinen vihreä. Haalarin alaosa on Reima Kiddo-haalarien tapaan kulutusta kestävää, vedenpitävää materiaalia ja saumat teipattu. Koko on passeli noin 94 cm pojalle, mutta ei varmaan mahdu enää kevätpuolella (katso kuvia eteenpäin...).

Tässä kuvassa kiteytyy tuskani tästä järkevästä päätöksestä kierrättää nämä haalarit pikkuveikalle. Haalarin malli ei vaan ole enää tätä päivää, vaikka se muuten moitteeton onkin. Kaksiosainen väritys ei myöskään miellytä enää silmää sitten millään...

Isoveikalta perityt nahkaiset Tepsut-kengät  (nro 25) ovat sopivan kokoiset pikkuveikalle tulevana talvena :) Tepsujahan valmistaa pieni kenkätehdas Hollolassa ja tehtaanmyymälästä tekee edullisia hankintoja. Tepsut sopivat myös lapsille, joilla on jaloissa ongelmia.

Tämä "hiiripipo" näyttää jo pieneltä pikkuveikan päässä, vaikka on periaatteessa ihan oikeankokoinen päänympärykseen verrattuna. Taitaa tämä myssy vaan olla jo liian vauvamainen parivuotiaalle, kun näyttää vähän hassulta?

 

92 cm haalarin kuosissa on jotain avaruusaluksia ja tekstiä.

 

Tähän Reiman karvalakkiin ihastuin viime talvena ja tilasin alesta molemmille pojille omansa. Peuhaamiseen tämä päähine on taatusti liian kuuma, mutta "hienostelukäyttöön" oikein hauska :)

 

Näin isoksi minä kasvan! Tämä haalari ei tosiaan riitä enää kevätpuolella, jolloin saamme sitten siirtyä koon 98 Kiddoon...

 

 

Tämä haalariversio ei koske silmiin ihan niin kovasti kuin tuo edellinen haalari. Ehkä se johtuu tästä "melkein yksivärisyydestä" ja hillitymmästä kuosista. Haalarin väri myös sopii paremmin pikkuveikalle kuin aiempi vihreä-ruskea.

Tuo Pikkuveikan viimetalvinen Reiman ihana, sininen ja erittäin hyvän mallinen villapipo fleecevuorilla sopii kivasti tämän haalarin kanssa. Pipo sopii edelleen pojan päähän, kun äidillä on tapana hankkia reilua kokoa ;)

98 cm haalari on vielä todella reilu. Tämä taitaa olla kevätpuolen puku ja mahtuu varmaankin vielä syksyllä 2014. Vahvasti kyllä epäilen, ettei tämä ole enää silloin meidän taloudessa ;)

 

Markkinoin tämän Kiddo-haalarin pikkuveikalle "bussihaalarina" ja sain hänet jatkamaan sovittelua vielä hetken. Lauloin samalla viihdykkeeksi "autolla ajetaan varo-varo-vasti, ettei kaatuisi kallis lasti..." Kaikkeen sitä joutuu näissä lapsikuvauksissa! :) Kuosissa tosiaan on pieniä kaksikerroksisen bussin kuvia, kun tarkasti katsoo ja hauskoja oranssinpunaisia yksityiskohtia myös (mitä ne esittävät? moottoreita?). Melkein harmittelen, että vein yhden oranssinpunaisen pipon jo kirpparille...

 

 

 

Joo...tämä on ihan ok haalari pihatouhuihin, pulkkamäkeen ja heppojen rapsutteluretkille. Pysyn tiukkana! ;)

Nämä Reima Kiddot ovat paksumpia kuin Reimatecit ja muistan tämän haalarin olleen silloin 3 v isoveikalle vähän liiankin lämpöinen talvella 2011-2012. Poika kasvoi ulos alesta jemmatusta haalaristaan kesken talven ja ostin silloin kirpparilta Reimatecin tilalle. Reimatecit ovat toimineet isoveikalla siitä saakka ja samalla linjalla jatketaan tulevana talvena.  Pakkasten tultua sitten nähdään, miten pikkuveikka hikoilee tällaisella Kiddolla. Onneksi lauhemmilla säillä voi käyttää välikausihaalaria ja fleeceä.

Näitä haalareita katsellessani olen vakuuttunut siitä, että laaja-alainen jemmailu ei kannata, jos sisaruksilla on useampi vuosi ikäeroa (kuten meidän veljeksillä lähes 3 vuotta). Toki säästän pikkuveikalle edelleen ajattomia ulkoiluvaatteita, sadevaatteita, siistinä pysyneitä kenkiä ja sisävaatteista ne kaikkein kivoimmat. Mutta muut saavat kiertää sukulaisten tai kirpparin kautta eteenpäin.

Kierrätättekö vaatteita pikkusisaruksille? Mitä kierrätät? Mitä et?

Ja isoveikan kaapissa odottavat viime talvena alesta jemmatut haalarit ovat jo nyt "vääränlaiset" omasta mielestäni. Onko alejemmaamisessakaan lopulta järkeä? Toki rahansäästö on huomattava ja siksihän sitä tulee tehtyä tuota jemmaamista. Mutta vuosi on pitkä aika säilytellä vaatteita kaapeissa, eikä se aina jää edes siihen vuoteen, jos menee kasvuarviot väärin tai muuta vastaavaa. Itse olen usein ostanut isoveikan haalarin talvialesta heti 30 % alen aikaan (saadakseni varmasti haluamani mallin ja koon), joten eipä se säästö lopulta paljon sen suuremmaksi jää, kuin nyt syksylläkin bongatut uuden malliston 20 % alet...

Mitäs mieltä olette jemmaamisesta? Ostatko talvihaalarit alesta vai syksyllä uudesta mallistosta?

Tänään meillä on tehty urakalla pihahommia. Ruuatkin toimitti oman kylän kebab-pitseria, että sain itsekin keskittyä täysillä mukulakivien hieromiseen maakosteaan betoniin. Olipa muuten terapeuttista tehdä välillä jotain ihan muuta kuin peruskotihommia! :)

Päällystämme siis luiskaa nurmikon alarinteessä. Pojat pyörivät siinä työmaan laidassa omissa leikeissään ja parastahan tunnetusti on kaivautua mahdollisimman syvälle kivituhkakasaan ;) Oli niissä vaatteissa taas huuhteleminen, kun tultiin sisälle... Kivituhka jämähtää varsin tiukkaan kosteisiin housunlahkeisiin! Mutta tätä tämä välikausi nyt vaan on...

Mukavaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa! :)

t. Vahteristonemäntä