Kolmården päivä 1: eläintarhassa

Eka päivä Kolmårdenissa oli  rehellisesti sanoen rankka. Olimme paikan päällä noin klo 12-16 eli juuri sen kaikkein kuumimman ajan. Päivä oli helteinen, eikä tuulikaan virkistänyt. Koko ajan käveltiin eläintarhan puolella ja kaikilla oli takana huonosti nukuttu laivayö ja ainakin lapsille pitkähkö automatka (1,5 h + autossa odottelu laivassa = reilu 2 h) Tukholmasta Kolmårdeniin.

Eläintarha on suuri: portilta kauimmaiseen kohteeseen on 1,5 km pituinen ylämäkipainotteinen kävelymatka. Isoimmat ja tavoitelluimmat eläimet ovat tietysti siellä perällä...Pienimmäiselle oli toki rattaat mukana, mutta isommatkin halusivat päivän aikana välillä reppuselkään. Eläintarhassa saa vuokrata lapsille ja tavaroille vedettäviä kärryjä ja ne näyttivät olevan kävijöiden suosiossa. Kärreille ja rattaille on fiksusti omat parkkipaikkansa sellaisten kohteiden luona, joihin ei kärryillä pääse (delfinaario, safari jne).

Päästyämme eläintarhaan sisään, olikin etsittävä heti ruokapaikka, sillä lounasaika oli jo mennyt. Valitsimme loputtomalta tuntuvan jyrkän nousun jälkeisen ensimmäisen muonittamon, mikä vastaan tuli ja se oli meksikolainen pikaruokala leikkialueen reunassa. Ja luonnollisesti aivan täynnä ja pitkä jono...huh. Minä työntelin kitisevää pikkuveikkaa rattaissa ja koitin pidätellä kiukkuani, miehet jonottivat uuvahtaneina sapuskaa perheilleen ja isoveikka kulutti samanikäisen serkkunsa kanssa lasten ihme-energiaa leikkipaikassa serkun äidin pitäessä heitä silmällä.

Meidän lapsista kumpikaan ei syö tulista ruokaa ja isoveikka ei koske edes kastikkeisiin, joten jälkikasvu kuittasi meksikolaisen lounaan pelkillä nachoilla ("Jee, saadaan sipsejä!") ja mehulla/maidolla. Onneksi äiti taikoi "kokoelämälaukusta" (=hoitolaukku) pari hedelmäsosetta lisukkeeksi. Ei kai se täysipainoinen ateria ole lomalla niin tarkkaa...

 

Jos lähtisin tuonne Kolmårdeniin uudestaan, kipittäisin vaikka henkihieverissä (lapsille olisi voinut antaa autossa välipalaa tai ruokailla koko porukka eläintarhan ulkopuolellakin...) ensin sinne tarhan perille saakka, sillä siellä on enemmän ravintoloita ja muita ruokapaikkoja ja siellä ovat myös ne odotetut eläinlajit, joihin kannattaa kuluttaa eniten kallisarvoista aikaa. Vinkiksi muille, jos suunnittelette reissua! :)

 

Ensimmäinen vastaan tuleva eläinlaji oli susi. Siellä ne pötköttelivät puiden katveessa omassa isossa aitauksessaan ihan koiramaisen ja turvallisen näköisinä. Vaikkei siitä ole kauaakaan, kun susilauma otti kyseisessä paikassa hoitajansa hengiltä. Olemme vieraina villien eläinten luona.

Strutsi on vaikuttava lintu. Tämä yksilö taisi pitää siestaa helteisenä päivänä, kun nokkakin oli raollaan.

Mikähän eläin tämä mahtoikaan olla? Tapiiri? Ainakin sitä kutitti kyljestä, kun se rapsutti itseään kiven sivuun lasten iloksi.

Pian saavumme kissaeläinten luo. Tätä tiikeriä pääsi ihan silittämään!

Oli siellä Kolmårdenissa oikeitakin tiikereitä. Ja ne jopa liikkuivat! ;)

 

...ja kalusivat luita. Moskovalainen bussi oli hautautunut tiikeriaitaukseen ;)

 

Nuori eläintarkkailija lepuuttaa hetken jalkojaan.

 



Sitten saavuimme apinoiden maille. Ensimmäisenä olivat vuorossa simpanssit.  Lauman matroona oli aika hurja ilmestys kurkistaessaan mökistään! ;)

Nuoremmat simpanssit leikkivät niille rakennetussa "huvipuistossa". Ihanan isot tilat eläimillä :)

Gorillat eivät oikein välittäneet, että niitä tuijoteltiin ja käänsivät usein selkänsä katselijoille. Muutenkin suuria ihmisapinoita katsellessa tulee sellainen olo, että kuka tässä katselee ja ketä...

Savanni oli eläintarhan suurin aitaus. Siellä laidunsi mm. monenlaisia antilooppeja sekä mahtavia sarvikuonoja.

Mahtavia. Sarvikuonoja olemme nähneet ennen vain telkkarissa Avarassa Luonnossa ja nyt ne olivat siinä ilmielävinä!

Eläintarhan aidat olivat niin ikään jykeviä ja lasten mielestä hyviä kiipeilypaikkoja. Aika isot raot aidoissa...sai olla tarkkana, ettei pikkuveli löytynyt jostain aitauksesta! Laitoimme lapsille katoamisen varalta Kolmårdenin omat turvarannekkeet, jossa on vanhemman yhteystiedot. Onneksi niitä ei tarvittu!

Seeproja raitapyjamissaan suuren savanniaitauksen toisella laidalla.

Yksi hienoimmista eläimistä oli ehdottomasti norsut, joilla oli oma iso aitauksensa Kolosseum-osassa. Lauma kurkotteli kärsillään tuoretta ruohoa köyteen ripustetuista "aktivointipussukoista".

Ihanat kärsäkkäät! :)

Harmi, etten saanut ihmistä kuvaan mukaan. Kuvissa nämä eivät näytä yhtään niin suurilta...

Erilaisia sarvipäitä, kierteillä tai ilman.

Kameleita kyttyröineen. Kyttyrässä ei ole vettä, kuten moni luulee, vaan rasvaa. Sen turvin eläin selviää pitkän matkan aavikon polttavan auringon alla.

Kameleiden porukkapäikkärit päivän kuumimpaan aikaan. Olis tehny hyvää itse kullekin...

Vieläkö on villihevosia? Täällä ainakin näkyi näitä hienoja raitaselkiä.

Ja raitanaamoja. Isoveikalle yksi eläintarhakierroksen tärkeimmistä jutuista tuntui olevan luvatun lelun ostaminen. Ekan päivän jälkeen kävimme sitten tarhan portilla olevassa lelupuodissa ja ostimme pojille pehmolelut ja naamarit. Voi sitä riemua!

"Haa, nää kaksi olis saalistajia ja pikkuveikka sä olet tietysti se saalis! ;)

Eläintarhapäivän jälkeen ajoimme  -säästösyistä - 30 km päähän Norrköpingin kaupungin laitamilla sijaitsevaan, ennalta arvattavaan ja perheystävälliseen Skansen Norrköping Norr- hotelliimme. Olipa mukava päästä ahtaan laivahytin jälkeen yöksi avaraan perhehuoneeseen ja tilavaan suihkuun :)  Huone oli tosin varsin lämmin, sillä siellä ei ollut ilmastointia, eikä ikkunaa kannattanut pitää helteessä auki. Mutta kyllä se laivahytin voitti mennen tullen! Isoveikka sai sängyn vuodesohvasta (johon olisi mahtunut kaksikin henkilöä) ja pikkuveikalle oli tehty peti hotellin pinna-/matkasänkyyn.

Armahdimme lapsia ja myös itseämme ja söimme hotellin seisovassa pöydässä sen sijaan, että olisimme lähteneet etsimään ravintolaa läheisen kauppakeskuksen laajemmasta valikoimasta. Jostain syystä kukaan ei jaksanut kävellä enää minnekään ;) Ruoka oli maittavaa ja monipuolista ja maistui kaikille. Lapsille oli erikseen oma lastenpöytä jäätelövalikoimineen. Lapset saivat hotellin vastaanotosta pienet pussukat, joissa oli Sigge-maskotin pikatatuointeja ja ilmapalloja. Sigge-hahmo vieraili hotellin ravintolassa ja leikkihuoneessa sekä aamulla että illalla ja keräsi halauksia :)

Lapset olisivat viihtyneet hotellin leikkihuoneessa pomppupallojen ja liukumäen ansiosta vaikka kuinka kauan. Huoneessa oli myös hotellin leikittäjät pitämässä limbo-kisaa disco-musiikin säestyksellä. Pikkuveikka laski (/juoksi) muovista minimäkeä varmaan 200 kertaa! Ja niin siinä sitten kävi, että siellä leikkihuoneessa tuli oltua vähän liian kauan (kun oli niin helppoa raatona vain istua ja katsella lasten menoa...), eikä kierroksia meinattu saada laskemaan yöksi ollenkaan...Pikkuveikka nukahti vasta 1,5 h nukkumaan laitosta (normaalisti ehkä 5-10 min.) väsyttäen temppuilullaan totaalisesti jo ennestään väsyneet vanhempansa...omaa unta ei tarvinut sinä yönä kauaa hakea! Ja pian puhelimen herätys piippasi taas seuraavan aamun haasteisiin...