sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Men in Black - rönttähaalari rulettaa


Tämä on niitä vuodenaikoja, kun valo ei tahdo riittää kuvaamiseen ja lasten ulkovaatteet ovat useimmiten vähemmän mairittelevassa kunnossa. On vaikea päättää, kumpaa pukisi pilteille: välikautta vai toppaa. Pelaisiko kerroksilla vai uhraisiko jo uutuustoppaa helppouden nimissä?

Me ratkaisimme asian näin: pikkuveikalla (vas.) on kirpparilta uutena löytynyt, musta peruslaatuinen ja ohuehko Lassien haalari (110 cm) ja isoveikalla (oik) viime talvinen, useissa pesuissa ohentunut ja nyt polvista paikattu, musta Reimatec (122).

Kovin on nyt mustaa, mutta niin on kelikin. Pojat ovat yltäpäältä harmaita temmellettyään aamusta iltaan päiväkodin hiekkapihalla. Turvahiekan tomu lähtee kuitenkin vaatteista harjaamalla sata kertaa paremmin kuin oman pihan hiekkalaatikkohiekka.


110 cm haalari on sopivan reilu noin 105 cm nassikalle. Ei yhtään niin iso kuin kuvittelin. Suppulahje kerää hieman reilun pituuden sujuvasti. Olisi varmaan sittenkin pitänyt jemmata siitä Reimatec Zapista koko 110 (kts. pikkuveikan talvihaalipostaus).
 


Pipot Reiman viimetalvisesta Angry Birds mallistosta mahtuvat edelleen mukavasti. Villaisissa pipoissa on fleecevuori. Näistä on tullut meidän lempparipipot, sillä ne suojaavat peruspipoiksi hyvin korvat. Hyvin hengittävät pipot pysyvät päässä kovassakin menossa ja vihaiset linnut ovat tietysti poikasten mieleen. Musta pipo on myös helppo yhdistellä erivärisiin ulkovaatteisiin ja värikkäät kuviot antavat ilmettä muuten tummalle asusteelle.


Pyöreäksi leikatut, liimattavat nailonpaikat ovat pysyneet haalarin polvissa ainakin toistaiseksi. Paikkasin yhtenäisyyden vuoksi molemmat polvet, vaikka vain toisessa polvessa oli pieni reikä. Eikös polvipaikat ole nyt vähän niinkuin muodissa ainakin sisävaatepuolella? Näin se emäntä tuunasi loppuun kulutetusta haalarista vielä käyttökelpoisen rönttäasun!

Suppulahkeinen 122 cm haalari on varsin jämpti noin 125-127 cm jässikälle, mutta kyllä sillä ainakin tämän syksyn kurakot vielä selvitetään, vaikka lenksuja saa ihan tosissaan venyttää kengän kannan alle. Keväästä en menisi vannomaan, mutta sitten voi varmaan jo käyttää loppuun ne varsinaiset talvivaatteetkin? ( mutta miten ne sitten myydään eteenpäin tai säästetään pikkuveikalle...?)


Alkuviikosta saatiin hentoja maistiaisia ensilumesta. Isompi poimi kämmenelleen sulamaan ja pienempi myös maisteli ihan oikeasti. On se joka vuosi yhtä ihmeellistä, tuo kylmä valkoinen aine.
 
Nyt lämpötilat lähentelevät jo viileän kesän säitä (huomiseksi luvattu + 12 astetta!), joten taas saa pähkäillä, mitä varusteita pojille laittaisi mukaan päiväkotiin. Ihme kelit!

Viikonloppu hujahti ohitse taas aika vauhdilla. Lauantaina oltiin kotosalla ja tehtiin piha- ja kotihommia. Illalla pääsimme miehen kanssa kaksistaan teatteriin, kun naapurintyttö tuli laittamaan pojat nukkumaan. Olipa ihanaa käydä pitkästä aikaa teatterissa, vaikka itse näytelmä aika traaginen olikin. Pojat nauttivat mieluisasta leikkiseurasta ja kävivät kuulemma tosi kiltisti nukkumaan.

Tänään sunnuntaina saimme kylään mummin ja papan, joita pojat olivat kovasti odottaneet. He auttoivat samalla lastenhoidossa ja vapauttivat meidän muihin töihin. Minä aloitin jälleen kerran vaatehuoneen raivaamisen, tällä kertaa lasten kesävaatteista, ja sainkin pari laatikkoa aittaan säilöön vietäväksi ja yhden kohtuullisen kokoisen kirpparikassin. Vielä on tehtävää, mutta nyt meidän vaatehuoneeseen pääsee taas sisälle! On muuten tosi vaikea päättää, mitä isoveikan vaatteita säästää pikkuveikalle ja mitä laittaa eteenpäin. Viime aikoina olen karsinut säästettävien määrää.

Miten teidän viikonloppu sujui? Toivottavasti mukavissa ja rentouttavissa merkeissä. Miten lapset ottivat talviaikaan siirtymisen? Mitä mieltä itse olet kellojen kääntelystä?

Ensi viikolla kysytään taas emännän kanttia, sillä isäntä lähtee koko arkiviikon kestävälle työreissulle. Onneksi mummo ja vaari lupasivat taas ottaa veljekset pariksi päiväksi luokseen. Minun hoidettavakseni jää siis kolme päiväkotiaamua: niistä kyllä selvitään - jollei muuta niin huumorilla.

Huomenna aamulla pitäisi olla kerroksiin puoliunessa puettujen ja maanantaivastarintaa äänekkäästi harjoittavien poikasten kanssa kukonlaulun aikaan bussipysäkillä - siitä se meidän viikko lähtee!

Haastan kaikki halukkaat, postaamaan rönttävaatteista! Mitä teillä pidetään päällä kurjalla kelillä?

Virkeää viikonaloitusta!

Toivottelee Vahteristonemäntä

7 kommenttia:

  1. Kurjalla kelillä on päällä ne parhaat vaatteet, ne missä on parhaat tekniset ominaisuudet ja mitkä on helppo joko pyyhkäistä tai suihkuttaa puhtaaksi :) Kai mä oon vähän hullu :D

    Nyt venkslattu niin paljon, että tiedän mikä on paras meille ja harmittelen, etten aiemmin ole tajunnut. Ostin Po.pin fleecevuorellisen kuorihaalarin - ei enää kitinää välikerroksista!!! Ja ensi kevät samalla ratkaistu jo ennakkoon :) Ja vettä sataa ja +10 lämmintä joten ei ollenkaan huono idea vaihtaa baggie tähän :)

    Ja tuo kellojen siirto on ihan hölmöjen hommaa :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että olet löytänyt juuri teille sopivan välikausiratkaisun :)

      Meillä tuntuu välikauden ryönä tunkeutuvan vaatteen kuituihin niin, ettei ihan pyyhkäisemällä tai pelkällä suihkulla kyllä irtoa. Harjata pitää myös ja reippaasti. Melkein parempi pyörittää viikottain koneessa ja päivän päätteeksi suorittaa vain kuivaharjaus.

      Poista
  2. Mä kävin lauantaina elokuvissa piiitkästä aikaa, ja leffakin oli tosi hyvä ja jäi pyörimään kyllä päähän (Gone girl). Kellojen siirtoa en edes noteerannut eikä lapsetkaan ole siihen reagoineet.

    Rönttikset on hyvä olla olemassa. Nyt kun taas lämpeni, niin pojat ulkoilee Lidlin fleecevuorillisissa kura-asuissa ja Vikingin lämpökumppareissa.

    Sujuvaa yh-viikkoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kyllä tällaisina työmatkaviikkoina väkisinkin aina miettii, että toisille tämä on sitä normaalia arkea. Huh. Nostan hattua sulle.

      Olis kiva nähdä niitä teidän uusia kura-asuja :)

      Poista
  3. Rönttävarusteet on oltava. Niitä käytetään mökillä vuoden ympäri. Lisäksi kylmillä ja lumettomilla säillä on rönttähaalari ehdoton. En halua pestä toistuvasti uusia asuja, varsinkaan talvivaatteita, että olisi kaikki lämpö ja tekniset ominaisuudet priimana talven oikeasti tullessa.

    -T-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Ja lisäksi röntät vapauttavat äidin tuskailemasta parempien vaatteiden mahdollista pysyväislaatuista tärvääntymistä. Ainakin minun tapauksessani ;)

      Minäkään en halua pestä toppavarusteita joka viikko; äkkiä se pöyheä toppavuori kuitenkin alkaa painua kasaan toistuvissa pesuissa.

      Jäin tässä yhtenä päivänä miettimään (ja melkein jopa kaipaamaan) sellaista haalaria, jossa olisi alaosa kurahousukangasta ja yläosa tekninen. Sellaisia on yhden tutun mukaan Reimallakin ollut vielä joskus 90-luvun alussa. Lassiella tämän tyyppisiä pukuja olen nähnyt viime vuosinakin.

      Poista
    2. Lassiella on niitä kumi-alaosahaalareita yhä. Suprafill taitaa olla se tuotenimi. Ovat ohuehkoja toppahaalareita ja niitä on myös vk-versiona. Muistaakseni vaan koot eivät ole kovin isoksi asti. Ainakin teidän pikkuveikalle löytyisi varmaan vielä.

      -T-

      Poista

Kommentti sinulta kivalta tuntuisi, anonyyminäkin onnistuisi! :)